Nurmijärvi on energiasyöppö

Äänestä numeroa 593 Espoossa

HS:n kuntablogissa su 28.09 kysytään "Onko Nurmijärvi Luciferiakin pahempi"

Kommentissani kannatan kiskoliikenteen ketjuttamia 30-50 tuhannen asukkaan kaupunkeja. Aiemmin olen kirjoittanut, että Espoon Kauklahden ja muiden viiden kaupunkikeskustan tulee saada lähipalveluissa itsehallinto, omat valtuustot ja budjetit. Kiskoliikenne yhdistää jo nyt Kauklahden, Kauniaisen ja Leppävaaran sekä pian metron ansiosta Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden muuhun metropoliin. Tässä kirjoitukseni:

Jarkko Rahkonen kuntavaaliblogissa
28. syyskuuta 2008 kello 12.11

Kunnanvaltuutettu Matti Vanhasen Nurmijärvi on energiasyöppö

Nurmijärvellä on vähän työpaikkoja ja yli puolet nurmijärveläistä ajaa töihin ja muille asioilleen Helsnkiin tai lähiseudulle. Vain pieni osa matkustaa busseilla ja suurin osa henkilöautoissa. Tämä kuluttaa kallista päiväaikaa ja polttoaineitta ilmaa saastuttaen.

Puutarhakaupunki on kiva asuinympäristönä samaan tapaan kuin aiemmin sanottiin: omakotitalo järvenrannalla Helsingin keskustassa. Mutta vain sellainen kaupunki on realistinen ja ihmiselle hyvä, jossa vihreän asuinympäristön lähellä on koulut, terveysasema, kaupat ja muut palvelut sekä erityisesti kiskoliikenne joukkoliikennevälineenä.

Kaupunkisuunnittelu ei ole niin helppoa kuin maallikot ja vanhaset luulevat. Kaupunkialueen asumisen, työpaikkojen, koulujen, terveysasemien, kauppojen, kulttuuri- ja urheilupaikkojen sijoittelu vaatii yhteiskuntasuunnittelijoiden, arkkitehtien, insinöörien, ekologien, taloussuunnittelijoiden ja muiden erikoisalojen asiantuntijoiden hyvää yhteistyötä.

Aikanaan liikkennesuunnittelijana optimoin tieverkkoja ja junaliikennettä matemattisella dynaamisella ohjelmoinnilla ja operaatiotutkimuksella. Kun ajattelee, että vielä muut edellä luetellut toiminnot pitää sijoitella sovittujen tavoitteiden mukaan optimaalisesti, niin ymmärtää suunnittelutehtävän vaativuuden.

Yleensä suunnitellaan asuttuun ympäristöön, jolloin joudutaan tekemään monenlaisia kompromisseja ihannetavoitteista eri intressitahojen oikeuksien ja taloudellisten tekijöiden välillä. Käytännössä on havaittu, että edullisinta on suunnitella 30-50 tuhannen asukkaan kaupunkeja. Tällöin työpaikkaomavaraisuus ja eri palvelujen läheisyys voidaan parhaiten sovittaa ihmisten tarpeiden ja maksukyvyn kannalta.

Siten on päädytty siihen, että em. 30-50 tuhannen asukkaan kaupungit ketjuutetaan hoitamalla niiden välinen joukkoliikenne kiskoliikenteellä, joka on mukavin, turvallisin, nopein ja taloudellisin liikennemuoto matkaa kohden. Kaupunkien sisäinen ja lähiliikenne voidaan hoitaa busseilla ja henkilöautoilla. Mutta tärkeää: suuri osa matkoista voidaan tehdä polkupyörilla ja jalan.

Tässä tarkoitamissani kaupugeissa on omat keskustat, joihin palvelut sjoittuvat ja joissa on asuntoja myös kerrostaloissa. Reuna-alueilla lyhyen matkan päässä on omakotitaloja puutarhoineen, mutta niissä asumiskulut ylittävät lähitulevaisuudessa yli 50% kerrostaloasukkaan asumiskulut energian hinnan noustessa suuresti (oletan, että yhteiskunta ei subventoi erityisesti enrgiasyöppöä asumista).

Havaitsemme, että pääministeri Matti Vanhanen on väärässä arvostellessaan kiskoliikenteen merkitystä tämän päivän Uudellamaalla. Vanhasen Nurmijärvi täyttää erittäin huonosti ihmisten kaikkia tarpeita tyydyttävän asuinpaikan vaatimukset. Nurmijärven liikenteen kasvihuonepäästöt ovat lähes kolminkertaiset Helsinkiin verrattuna ja kokonaispäästöt puolitoistakertaiset. Tästä kirjoittaa Helsingin Sanomat (28.09 s. A10). Muistamme Matti Vanhasen syytelleen Helsinkiä korkeista päästöistä. Vanhanen on myös Nurmijärven kunnanvaltuutettu, joten äänestäjät voivat ottaa kantaa puheiden ja päätösten ristiriitaan.

Lännen naapuri Lohja palvelee jo huomattavasti paremmin, vaikka sielläkin työpaikkaomavaraisuus on liian pieni. Suuri puute on, että Lohjalta puuttuu kiskoliikenneyhteys Helsinkiin. Nurmijärven idän naapurit, Järvenpää ja Kerava ovat selvästi lähempänä ihmisystävällisen kaupungin ominaisuuksia suurelta osin kiskoliikenteen ansiosta. Näissäkin kaupungeissa on vielä petrattavaa, mutta tilanne on selvästi parempi kuin Vanhasen Nurmijärvellä.

Annan tunnustuksen Matti Vanhasen rohkeudelle väitellä kaupunkisuunnittelusta. Toivon että keskustelun paineesta nykyhallitus ryhtyy todella kehittämään myös Suomen ainoaa metropolia