keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Jarkko kuntavaalit 2017 Espoossa

Olen ehdolla Espoossa valtuustoon numerolla 489

Hyvät espoolaiset äänestäjät
Parannetaan espoolaisten palveluja valtuustossa

Olen Jarkko Rahkonen SDPn ehdokkaana kuntavaaleissa numerolla 489 Olen nyt sos.dem. valtuustoryhmän jäsen, varavaltuutettu



(KUVA vaali-ilmoituksesta)







Tule keskustelemaan Espoon asioista
Kerhotalo Puikkariin Hansatie 4. Kauklahden juna-asemalta n. 400m ja bussien 18,165, 65 ja 213 pysäkit ovat lähellä
Olen paikalla ti 4.4. klo 17-18 ja vaaliaamuna 9.4, klo 9.-12 Kahvia ja teetä on tarjolla. Kirjaan esitykset ja syksyllä katsotaan miten ne ovat menossa.





SDP:N tunnus


Ennakkoäänestys ke 29.3.--4.4 ,
Kauklahden kirjaston aukioloajat
31,3 klo 9-12;1.4. klo 10-16 ja 2.3. 12-16
Äänestyspäivä on 9.4. Katso äänestyspaikat postin tuomasta äänioikeusilmoituksestasi



Toiminnastani Espoon kaupunginvaltuustossa
Valtuuston kokouksissa olen puhunut viime aikoina
*Talousarviota pitää muuttaa lisäämällä lapsiperheiden, nuorten ja ikäihmisten palveluihin henkilöstöä ja rahaa.
*Olen vaatinut homekoulujen pikaista korjaamista ja länsimetron hallituksen vaihtamista päteviin jotta metro saadaan ilman lisäviivytyksestä valmiiksi..
*Kaupungin hyvinvointiraporttia käsiteltiin valtuuston kokouksessa tammikuussa 2017. Raportin mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti mutta heidän palvelujaan ei rahoiteta riittävästi joten monet asuvat puutteellisesti kodeissaan eivätkä pääse hoitopaikkoihin joita on liian vähän.
Valtuustopuheessani sanoin, että syksyllä 2016 sos.dem. valtuustoryhmä esitti talousarvioneuvotteluissa lisää 8 miljoona euroa ikäihmisten palveluihin. Kokoomuksen ja perussuomalaisten valtuustoryhmät vastustivat. Tämän kevään lisäbudjettiin esitämme uudestaan lisää rahaa ikäihmisten palveluihin..

Valittavassa valtuustossa haluan seuraavalla kaudella tehdä edellä esittämäni tarpeelliset muutokset kaupungin talousarvioon ja hallintoon yhdessä valtuustoryhmäni kanssa. Osaan muutokset tehdä kaupungin entisenä tilintarkastajien puheenjohtajana ja suurten yritysten budjettipäällikkönä ja talousjohtajana.

Parannetaan espoolaisten palveluja valtuustossa
Äänestäjät voivat muuttaa Espoon kaupungin talouspolitiikan sisältöä  äänestämällä osaavia ehdokkaita, jotka haluavat parantaa tavallisten espoolaisten palveluja. Varakkaiden etuja on toteutettu jo riittävästi.
Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion sisällöstä äänestystuloksen voimasuhteilla
Espoon budjetissa pieni- ja keskituloisen palveluihin ei ohjata varoja riittävästi koska valtuustossa on liian vähän heidän etujensa puolustajia. Tämä johtuu siitä että varakkaiden äänestysalueilla on äänestysprosentti 80-90 prosenttia mutta pieni- ja keskituloisten äänestysalueilla vain 30-60 prosenttia. Jos nämä luvut olisivat toisin päin, sosialidemokraattisia valtuutettuja olisi selvästi enemmän kuin nyt. Kaupungin budjetin sisältö olisi aivan toisenlainen kuin nyt.

Vaikuta äänestämällä!
Äänestäjät päättävät mikä on valtuston kokoonpano eli valtuustoryhmien voimasuhteet. Äänioikeutetut jotka eivät käytä äänioikeuttaan antavat oman päätösvaltansa äänestäville. Valitettavasti suuri osa pieni- ja keskituloista ei äänestä koska eivät usko päätäntävaltansa tuloksiin.
Perheiden, lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluissa sekä asumisessa on eniten korjattavaa kuten edellä on esitetty.
Valittavalla valtuustolla on paljon tärkeitä tehtäviä vielä sote-uudistuksen jälkeenkin ja erityisesti sotesta johtuen. Tarvitaan entistä osaavampia kaupunginvaltuutettuja vaikuttamaan espoolaisten sotepalvelujen saatavuuteen, laatuun ja määrään lähivuosina mikäli maakuntahallinto toteutuu.



TOINEN OSA JarkkoRahkosen toiminnasta

Jarkko Rahkosen elämänvaiheista otteita tekeillä olevista muisteloistani

Nuoruuden aika koulussa
Olen syntynyt Turussa. Koulupoikana tärkein harrastukseni oli kirjojen lukeminen. Koulun ohella tein monenlaista puuhaa käyttövarojen saamiseksi. Olin juoksupoikana ja leikkasin nurmikoita mm. Rettigin pihalla.
Lukiovaiheessa olin edennyt Turun telakalla niittipojasta ja levysepän apulaisesta levysepäksi 17 vuotiaana.Kesän jälkeen jatkoin töitä telakalla jatkuvassa iltavuorossa klo 15-23. Aamuisin menin lukioon 08-14.30. Palkat tarvitsin elikustannuksiini.

Telakkainsinööri toivoi että menisin teknilliseen opistoon ja palaisin sitten insinöörinä telakalle.Lukuharrastukseni vei kuitenkin Turun yliopistoon talous- ja yhteiskuntatieteitä opiskelemaan. Tutkinnossani oli suoritus Suomen yliopistojen ensimmäisestä tietokonekurssista. Tällä oli ratkaiseva merkitys työurani alussa.


Toiminta valtion suurissa konserneissa
Pääsin 25 vuotiaana Helsingissä taloustutkijaksi tie- ja vesirakennushallitukseen (tvh) joka silloin rakensi ja kunnossapiti kaikki Suomen yleiset tiet. Tehtäväni oli kehittää menetelmät tieverkkojen edullisuuslaskelmien tekemiseen. Tuloksena syntyi luentomoniste jota sitten käytettiin rakennusinsinöörien koulutuksessa Otaniemessä yli kymmenen vuotta. TVH:ssa annettiin tehtäväkseni myös suunnitella tietokonetoimisto (yli sata suunnittelijaa ja ohjelmoijaa). Tulin sen suunnittelupäälliköksi, kun olin käynyt myös omalla ajalla tietojenkäsittelykursseja.

Rautatiehallituksessa, Valtionrautateillä, oli havaittu toimintani ja minut kutsuttiin sinne laskentapäälliköksi ja edelleen talousjohtoon. Täällä johdollani toteutettiin valtionhallinnossa ensimmäinen liikekirjanpitojärjestelmä (ennen ns. kameraalinen)  ja siihen perustuvat kannattavuuslaskelmat eri kuljetuksille.

Posti- ja telehallituksen pääjohtaja Pekka Tarjanne oli tutustunut työni tuloksiin ja kutsui minut taloonsa budjettipäällikön virkaan jonka nimitys kuului valtioneuvostolle, siis hallituksen ministereille. Johdollani suunniteltiin ja toteutettiin sekä Postin että Telen liikelaitostaminen ja erottaminen toisistaan. Sittemmin ne muutettiin yhtiöiksi, mutta silloin osallistuin uudistukseen jo oman osakasyritykseni toimitusjohtajana.

Sain virkavpaata PostiTelstä kun minut kutsuttiin Maailmanpankin (World Bank) projektinjohtajaksi suunnittelemaan ja käynnistämään Indonesian (asukkaita silloin noin 190 miljoonaa) telelaitosken talousjohtamisen ja raportoinnin tietojärjestelmää, Esittelin työn tulosta pankin asiantuntijoille v 1989 Washington DC:ssä kannettavalla tietokoneellani (Toshiba). Kuulijat ihmettelivät suuresti miten muutaman kilon koneeseen mahtuu niin valtava tietojärjestelmä tuhansine raportteineen - niin uutta tämä oli vielä siiloin maailman talouden keskuksesa. Kuulijat olivat tottuneet käyttämään suurten tietokoneiden tuloksia viiveellä osaamatta itse niitä käyttää. Suomen tietejenkäsittelyn korkea taso sai kiitosta. Nokian maailman maine syntyi muutamaa vuotta myöhemmin...

Yhteiskuntsuunnittelun harrastukseni vei valtakunnan politikkaan
Omalla ajallani olin ollut Yhdyskuntasuunnittelulehden (arkkitehtien, insinöörien, maistereiden, aluesuunnittelijoiden lehti) päätoimittaja. Tässä työssä olin koonnut muutaman jutun uudelle puoluesihteeri Kalevi Sorsalle. Minut pyydettiin sitten 1970-luvun aluaa pääministeri Rafael Paasion hallitukseen liikenneministerin eritysavustajaksi (silloin poliittinen sihteeri), Kalevi Sorsa oli ulkoministerinä tässä hallituksessa. Sain virkavapautta Rautatiehallituksesta.

Seuraava hallitus aloitti puolen vuoden päästä pääministerinä Kalevi Sorsa. Hän kutsui minut ertyisavustajaksi hallitukseen jossa olin pääministerin sihteerinä ja toisen valtiovarainministerin erityisavustajanaja sekä sd-hallitusryhmän erityisavustajien ryhmän vetäjänä.. Istuin neljässä hallituksen budjettiriihessä pääministeri Kalevi Sorsan vieressä Ahti Karjalaisen nuokkuessa toisella puolen pöytää. Kirjoitn  päätökset ja junailin virkamiesten kanssa tarvittavat muutokset valtion budjettiin. Olin myös valtiovaraiministreriön johtoryhmän jäsen

 Kävin myös puhumassa talouspoltiikasta mm. Voionmaan opistolla ja Kiljavan opistolla sekä sd-piireissä.

Haluan tässä korostaa että toiminperiaatteeni oli tukea ministeriä ei esiintyä itse julkisuudessa, näytti siltä että hyvä oli niin toimia. Nykyin erityisavustajat toimivat toisin: esiintyvät mielellään julkisuudessa mutta työtulokset joudutaan moneen kertaan korjaamaan.Työni oli raskasta 15 tuntia viikon joka päivä. Pyydettiin myös ehdokkaksi eduskuntavaaleihin, mutta jätin valtakunnan politiikan Palasin omasta tahdostani yrityistoimintaan jossa palkkaukseni oli selvästi parempi ja aikaa osallistua. lasteni harrastuksiin.


Mukana yritystoiminnassa ja yhteiskunnllisena toimijana
Omassa osakasyrityksessäni (muina osakkaina työtovereitani) jatkoin talousjohtamisen tietojärjestelmien tekemistä suurten yritysten tilauksesta Suomessa ja ulkomailla. Virallisen eläkeiän saavutettuani luovuin vähitellen bisneksen teosta. Harrastuksena jatkoin tietojärjestelmien suunnittelua ja käyttöä. Avustin sitten monenlaista toimintaa kulukorvauksella ja harrastustoimintana.

Nykyään olen enään muutamassa pienessä yhtiössä hallituksen puheenjohtajana tai toimtusjohtajana ilman palkkaa. Harrastan kulttuuria, teatteria, kuvataiteita sekä yhteiskunnallisten ja taloudellisten tutkimusten lukemista.
.
SDP:n toiminnassa olin  kaikilla tasoilla vuosikymmeniä. ja edellenkin jatkan. Ensimmäinen puolueosaston puheenjohtajuus tuli 1970-luvun alussa Helsingissä. Tästä pyysin heti eron siirryttyäni sd-hallitusryhmän erityisavustajksi (silloin poliittinen sihteeri). Toimin Helsigin sd-piirissä kolmen henkilön ryhmässä jossa teimme kuntavaalisuunnitelman nimellä ”Helsinki punaiseksi”. Vanhat demarit olivat kauhuissaan mutta voitimme kuntavaalit ja tulos oli parempi kuin useissa edellisissä vaaleissa. Valtuustoon valittiin mm. Erkki Tuomioja ja Ilkka Taipale ja muita aktiiveja.

Toiminta Espoon sos.dem. kunnallisjärjestössä
Perheemme muutti Espooseen 1970-luvulla. Kävin Perkkaan demareiden kokouksiisa jossa vaimoni Marja toimi. Tein hänen vaalityötään ja Marja valittiin valtuustoon vuonna1980 ohi yhdistyksen pääehdokkaan. Liityin itse Leppävaaran yhdistykseen jonne Marja siirtyi myöhemmin..
Muutimme Kauklahteen 1990 jonka sd-yhdistykseen littyimme. Töitteni vuoksi ehdin toimintaan mukaan vähitellen 1990-luvulla. Marjasta oli tullut Kauklahden yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistyksen talous oli suoritustilassa. Oikeudesta piti periä saatavia. Avustin Marjaa vastineiden kirjoittamisessa oikeuteen. Voitimme oikeudessa ja yhdistyksen talous tuli kuntoon. Vielä hankittiin työväentalojen kunnostusrahaa jolla Pukkari kunnostettiin ja maalattiuin ulkoa. Tiilille jäi vielä rahaakin joten Marja voi jättää puheenjohtajan tehtävät. Nykyään hän toimii Käki-kerhn vetäjänä (käsityön harrastajia). Jäimme molemmat pois yhdistyksen halltuksesta, mutta minä olen jatkanut Uudenmaan piirikoousedustajana pari vuosikymmnentä.

Espoon sos.dem kunnallisjärjestön toimikunnassa (nyk. hallitus) olin yli kymmenen vuotta ja edustajistossa olen ollut kolme vuosikymmentä. Vuoden 2017 alusta suostuin taas kunnallisjärjestön hallitukseen. Vuoden 2017 helmikuun puoluekokoukseen minut valittiin,, vaikka joku sanoi että ikää on liikaa.. Ehdokkaita oli 29 joista 11 valittiin.. Sain puoluekokouksessa puhua tekemästäni Kauklahden puoluekokousaloitteesta nro46. ”Teveydenhoidon peruspalveluja ei voi perustuslain mukaan yhtiöittää.”. Aloite hyväksyttiin yksimielisesti ja useita kiitoksiakin sain. Sote-uudistus ei voi toimia Sipilän hallituksen taitamattomalla valmistelulla. Mutta sote tarvitaan, sellainen sote jossa kaikilla on valinnan oikeus tasa-arvoisesti ei pakkoyhtiöiden säätelemänä.

Puoluekokous 3.-5.2. 2017 Lahdessa
Puoluekokous oli päätöksiltään onnistunut ja edusti hengeltään myönteistä, etenevää joukkovoimaa. Mieleeni palasi Tampereen puoluekokous 1972 jossa olin asiantuntijana puoluejohdon nimeämänä. Rafael Paasio piti jukevän puheen ja galluppnumerot lähtivät nopeaan nousuun jota vauhditti Kalevi Sorsan hallituksen erinomainen toiminta.
Kuluttajaliitto ja EKL
Puolekokouksen käytävällä esittäytyivät monet puoluettamme lähellä olevat yhteisöt ja muitakin yhteisöjä. Jälkimmäisiin kuuluu Kuluttajaliitto jonka vuonna 2016 alkaneeseen valtuustoon kuulun. Tehtävänä on Suomen kuluttajapoliittisen ohjelman laatiminen, jonka tekemisestä Sipilän haiiitus luopui. Kannattaa käydä liiton kotisivuilla tutusmassa sen monipuoliseen tärkeään toimintaan.
EKL, Eläkkeensaajien keskusliitto esiintyi myös tiedotteilaan puoluekokouksen käytävällä.Olen osallistunut EKL:n liittokokouksiin ja sen Uudenmaanpiirin hallituksen toimintaa sekä sen espoolaisten yhdistysten toimintaan. Liittokokouksen puheessani olen esittnyt että kuntavaltuuistoissa on eläkkeensaajia kokonaismääräänsä nähden liian vähän. Olen esittänyt että meidän tulee äänestää aiempaa enemmän eläkkeensaajia kuntien valtuustoihin. Tärkeä on korjata edunvalvontamme puutteita.
Puolekokouksessa oli esillä myös Kimmo Kiljusen vetämä kanalaisaloite omana itsenään. EKL esitti omana kantanaan, että ensisjassa tulee parantaa kansaneläkeläisten ja takuueläkkeellä olevien noin alle1100 euroa/kk:ssa saavien eläketuloa. SDP on myös tällä kannalla, mutta haluaa eläkejärjestelmän eri vaihtoehtojen selvittämistä. Puoluekokuksessa ei syntynyt median ennustamaa riitaa. Kaikki tyytyvät asian selvittämiseen Kiljusen kansalaisaloitteessa on paljon painavaa asiaa, mutta sen tarkoitus ei ole parantaa pienituloisten eläkkeensaajien taloutta. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että palkoista koottu 190 miljardin eruron valtava rahasto tulee ottaa nykyistä selvemmin eläkkeensaajien valvontaan. Minusta ei ole oikein, että suuri osa rahoista on sijoitettu ulkomaille, vaikka niillä vosi edistää nykyisitä enemmän työllisyyttä Suomessa.
Puoluekokousen henkilövalinnat onnistuivat erinomaisesti ja yksiimielisesti. Olin syksyn Uudenmaan piirikokouksen jälkeen tukenut avoimesti puheenjohtaja Antti Rinteen uudelleen valintaa. Tuin aktiivisesti Uudenmaan edustajina puoluehallitukseen Maria Gizeninaa ja Antti Lindamania jonka olen tuntenut hyvin nuoresta pojasta alkaen.. Hänen isänsä Jouko toimi Espoon nuorisotoimenjohtajana lasteni ollessa kotkaikässä. Varapuheenjohtaja Sanna Marin on käynyt kutsustani puhumassa Espoossa. Puoluesihteeri Anton Rönnholmin valintaa tuin taustalla. Tunsin hänet Isänsä Mikon kautta jonka kanssa käsitelimme aikoinaan eduskunta-asioita..

Wanhat Toverit
Wanhat Toverit tukevat SDP:n ja sen yhdistysten toimintaa olematta puolueen jäsenjärjestö.. Näitä WT-yhdistyksiä on 40 eri puolilla Suomea. WT:n kotissivuilla näkyy miten yhdistykset toimivat. Suosittelen lukemaan kokeneiden veteraanien kirjoituksia. Niissä on syvällistä viisautta ja hyödyllistä oppia nuoremmille.
Olen Espoon Wanhojen Toverien puheenjohtaja, toimintamme on akttivista entisten ja nykyisten poliittisten tapahtumien seurantaa ja käsittelyä.. Kuntavaaleihin osallistumme eri puolueosastoissa ja tukemassa yksittäisten ehdokkaiden kampanjoita. Useissa tapauksissa toimintamme ratkaisee ehdokkaan valinnan.


Onnellinen avioliittoni Marjan kanssa

Toivon että saan muisteloni valmiiksi tänä vuonna 2017

 Perheestäni vielä muutama sana. Solmimme avioliittomme Marjan kanssa Viattomienlasten päivänä 27.12. 1965. Saimme kaksi rakastamaamme lasta tyttären ja pojan 1968 ja 1969. He asuvat omissa perheissään puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Vanhin lapsenlapsemme pääsi ylioppilaaksi v. 2016 ja opiskelee Työväen Akatemiassa Turun Yliopiston yhteiskuntatieteiden ohjelman mukaisesti. Papalle hauska yhteensattuma, koska opiskelin saman yliopiston talous- ja muita yhteiskuntatieteitä aikanaan.

Marjan kanssa meillä on vuosikymmenten aikana ollut monipuolista yhteistyötä yhteiskunnallisissa harrastuksissa kaikkina yhteisinä vuosinamme. Nykyään harrastamme yhdessä kultturia: kirjallisuutta, teatteria, musiikkia ja kuvateiteita.

Olemme onnistuneet yhdessä lastemme kasvatuksessa erinomaisesti josta olemme hyvin onnellisia. Nyt saamme seurata lastenlastemme kasvamista jota tyttär ja poika tukevat saamansa kodin perinnön mukaan onnistuneesti. Molemmilla on kolme lasta, toisella yksi tytär ja kaksi poikaa ja toisella kaksi tytärtä ja yksi poika.

Olen työelämässä ja harrastuksissa toiminut innostuneesti ja aktiivisesti väsymättä. Tästä kiitin Marjaa julkisesti viettäessäni pyöreiden vuosien juhlaa Kauklhden Elä ja Asu seniorikeskuksessa.
Nyt käymme yhdessä Espoonlahden uimahallin kuntosalilla 1-2 kertaa viikossa. Marja on personal trainerini ja hoputtaa mukaan kun muut askareet vievät aikaani.


Parannetaan espoolaisten palveluja valtuustossa tätä ennen.
Äänestetään Espoon kuntavaaleissa joukolla ja otetaan naapuritkin mukaan