SDP:n puoluekokousta voidaan pitää maamme demokrattisen järjestelmän eräänä peruskivenä

Espoon Wanhat Toverit

Tammikuun kokouksessa 30.01.2017 Kerhotalo Puikkarissa aiheina oli soteuudistus ja SDP:n puoluekokous

Oikeustieteen prof (emer.) Matti Niemivuo kertoi soteuudistuksen tavoitteista ja lausunnolle valmistuneesta lakipaketista josta valinnanvapautta koskevat lait vielä puuttuvat. Uusia lakeja on tässä vaiheessa 9 ja muutoksia lähes kolmeenkymmennen lakiin. Toivotaan, että Matti Niemivuon erinomanen esitys julkaistaan kaikkien kiinostuneiden luettavaksi.

Puoluekokousedustaja Jarkko Rahkonen kertoi että SDP.n puoluekokous toteuttaa jäsendemokratiaa erinomaisesti. Puoluekokousrtamme voidaan pitää maamme demokraattisen järjestelmän eräänä peruskivenä.

Ohessa Jarkko Rahkosen esitys kirjallisena. Suullisesti hän kertoi ,lisäksi henkilövaliinoista tietoja jotka varmistuvat puoluekokouksessa ensi viikon vaihteessa.
JR

*****

Jarkko Rahkosen alustus.

Jarkko on puoluekokousedustaja Lahdessa ja oli ensi kertaa v.1972 Tampereen puoluekokouksessa puoluejohdon nimeämänä asiantuntijana.
Jarkko on myös Espoon Wanhojen Toverien puheenjohtaja,
Jarkko on myös Espoon sos.dem. kunnallisjärjestön hallituksen jäsen ja
Espoon sos. dem. valtuustoryhmän jäsen

SDP:n puoluekokous pidetään 3.-5.02.2017 Lahdessa

SDP:n puoluekokousta voidaan pitää maamme demokrattisen järjestelmän eräänä peruskivenä.

Kokousedustajien valinta

Puoluekokous on puolueen korkein päättävä elin jonka kaikki kokousedustajat, nykyään 500, ovat jäsenet äänestämällä valinneet. Kaikki jäsenet ovat voineet tehdä esityksiä haluamistaan asioista puoluekokouksen päätettäväksi. Kaikki esitykset käsitellään puolekokouksessa ja niiden hyväksymiseksi riittää kokousedustajien enemmistön kannatus.

Puoluekokouksen kokousedustajat ovat ryhmittyneet piireittäin käsittelemään ennen puoluekokousta kokousaineistoa. Piirikohtaiset ryhmät voivat jakaantua alaryhmiin. Uudenmaan piirin ryhmässä on 63 puoluekokousedustajaa, jotka jakaantuvat viiteen alaryhmään äänestysalueittain.
Esimerkiksi Espoon 11 edustajaa valittiin jäsenäänestyksellä äänestysalueen ehdokkaista joita oli 29. Ehdokkaita sai asettaa jokainen Espoon kunnallisjärjestön yhdistys (puolueoasasto) haluamansa määrän. Lisäksi viisi jäsentä olisi voinut muodostaa valitsijayhteisön jonkun ehdokkaansa taakse – näitä ei nyt täällä käytetty. Tässä jäsenvaalissa äänioikeuttaan käytii yli 50 prosenttia jäsenistä.

Puoluekokous on yhteisön (puolue, yhdistys) jäsendemokratian oivallinen esimerkki siinä että kaikki jäsenet saavat valita päättäjät kokoukseen ja saavat tehdä esityksiään kokouksen päätettäväksi.

Puoluekokouksen aineisto

Kaikki jäsenet ja puolueyhdistykset ovat voineet tehdä esityksiä haluamistaan asioista puoluekokouksen päätettäväksi. Kaikki esitykset käsitellään puoluekokouksessa ja niiden hyväksymiseksi riittää kokousedustajien enemmistön kannatus.Kokoukseen on tehty 209 aloitetta jotka on koottu kirjaksi jossa on 368 sivua. Yksi aloitteista on valmistelemani aloite nro 46 jonka myös Kauklahden sos.dem. yhdistys on hyväksynyt. Kirjassa aloitteeni on nimellä ”Terveyspalvelut on julkista palvelutuotantoa, jota ei pidä antaa osakeyhtiön voitontavoittelun välineeksi”

Aloitteet on käsitellyt puoluehallitus, jonka lausunot ja päätösesitykset aloitteista on myös julkaistu kirjassa.
Periaateohjelma ja vastaavat puolueohjelmat puoluehallitus on julkaissut eri asiakirjassa puoluekokousedustajille.

Puoluekokousedustajien piirikohtaiset ryhmät käsittelevät puoluekokousaineiston ennen puoluekokousta. Käsittelyä varten ryhmät jakaantuvat valiokuntiin jotka kokoontuvat oman aikataulunsa mukaisesti. Uudenmaan ryhmässä näitä valiokuntia oli yhdeksän. Piiriryhmät valisevat omat puheenjohtajansa ja edustajansa muiden piirien kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Puoluekokouksen aikana piiriryhmät voivat vielä kokoontua ja neuvotella valisemiensa edustajien välityksellä. Tällä tavoitellaan mahdollisimman asiallisesti muotoiltua päätösesitystä puoluekokouksen päätettäväksi. Tarvittaessa puoluekokous äänestämällä ratkaisee asiat joista ei ole etukäteen sovittu piiriryhmien kesken. Puoluekokouksessa kaikki kokousedustajat voivat käyttää puheenvuoroja haluamistaan asioista myös niistä joista piiriryhmät ovat päässeet sopimukseen.

Puoluekokouksen henkilövalinnat
Puoluekokous valitsee puoluehallituksen jäsenet ja sen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat sekä puoluesihteerin. Valintoja käsitellään myös em. piiriryhmissä ennen puoluekokousta ja tarvittaessa sen aikana. Tällä kertaa käsittelyssä on myös sääntöjen muutos mikä vaikuttaa valintapäätöksiin. Jokainen piiriryhmä saa edustajansa puoluehallitukseen ja suurimmat piirit kaksi.

Puoluekokouksen julkilausumat
Puoluekokous antaa sisäpoliittisen julkilausuman ja muut julkilausumat puoluehallituksen valmistelusta ja piiriryhmien käsiteltyä ne ennen puoluekokouksen käsittelyyn viemistä. Tällä varmistetaan että julkilausumien asiasisältö on polittisesti painavaa ja sosialidemokraattien laajan kannatuksen saama julkilausuma.

Puoluekokouksen tiedottaminen ja viestintä
Puoluekokouksen päätöksistä ja tapahtumista tiedotetaan nopeasti ja tehokkaasti medialle puoluehallituksen, puheenjohtajien, puoluesihteerin ja tiedotushenkilöstön toimesta.
Puoluekokouksen päätöksistä, esityksistä, aineistosta, puheista, tapahtumista, taustatiedoista viestitään jäsenistölle, puolueosastoille, puolueen piireille ja kunnallisjärjestöille tehokkaasti myös kokouksen päätyttyä.
Tässä käytetään somea ja tietoverkostoa monipuolisesti ennen ja jälkeen kokouksen.
Tiedottaminen ja viestintä ansaitsee oman selvityksensä.