Kuntavaalien 2017 tulos ja SDP:n tulevaisuuden toiminta

Kuntavaalien 2017 tulos ja SDP:n tulevaisuuden toiminta

Kuntavaalien tulosten analysoinnissa mediassa korostuu SDP:n tappion suurentelu vastoin numerofaktaa.. Muutama päivä ennen vaaleja julkaistuissa gallupp-ennusteissa myös suurenneltiin SDP:n tulevaa tappiota joka ei sitten toteutunut ennustetussa määrin.

SDP on toiseksi suurin kuntapuolue

Kuntavaalien tulosten yhteenvedon mukaan SDP on kannatusprosentiltaan maan toiseksi suurin puolue kokoomuksen jälkeen. Mutta valtuutettuja SDP.llä on enemmän kuin kokoomuksella eli 1696 ja kokoomuksella vain 1492.. SDP:n kannatusprosentii laski vain -0,2% ja kokoomuksen -1,2% vuoden 2012 vaaleista. SDP on siis koko Suomen lukujen perusteella toiseksi suurin puolue ja kuntapuolue jolla on enemmän valtuutettuja kuin ns. suurimmalla kokoomuksella.

Kuntavaali käydään jokaisessa kunnassa – paikalliset olot vaikuttavat

Kuntavaalien tulosten anlyyseissä unohtuu usein, että vaalit käytiin kuntakohtaisesti paikallisten olojen vaikutusten ollessa ratkaisevia. Oikein tapa on analysoida tuloksia kuntakohtaisesti. Tällöin havaitaan että monissa kunnissa sosialidemokraateilla on eniten valtuustopaikkoja ja eräissä kunnissa ratkaiseva asema tulevalla valtuustokaudella. Nostan tässä esiin Tampereen jossa pormesterivalta siirtyy SDP:lle kokoomukselta.

Mediavalta vaatii puheenjohtajan vaihtoa ilman oikeita perusteita

Media käyttää myös valtaansa väärin uskotellessan, että näiden vaalien tulosten perusteella SDP:n pitää vaihtaa puheenjohtajaa. Puoluejohdolla on tietty vaikutus kuntavaalien tulokseen, mutta ratkaisevin vaikutus on kuntakohtaislla toimijoilla. Ihmettelen että tämän syötin nielevät myös monet ptkään toiminnassa mukana olleet – jopa itse ehdokkaana olleet mutta valitsematta jääneet. Kunnissa joissa sosialidemokraatit ovat menestyneet ei syyllistetä puoluejohtoa.

SDP uudistuu Lahden puoluekokouksen päätösten mukaisesti

SDP:n puheejohtaja Antti Rinne on todennut että emme nousseet maan suurimmaksi kuntapuolueeksi vaikka kuntakohtaisia voittoja saatiin. Rinne on myös sanonut, että vaalitulokset analysoidaan ja tehdään niistä johtopäätökset puolueen toiminnan muuttamiseksi. SDP on jo aiemmin todennut että olemme kansanliike, olemme tulevaisuuden puolue. Vahvuutemme on pitkä menestyksellinen toiminta suomalaisten ja koko Suomen hyväksi. Arvostamme perinteitä mutta ne eivät rasita meitä maan tulevaisuuden rakentamisessa, vaan päinvastoin tukevat siinä.

SDP:n helmikuun 2017 puoluekokouksessa päätettiin ohjemista tulevaisuuden rakentamiseksi. Merkittäviä ovat sosialidemokraattisten nuorten työllisyyttä ja koulutusta koskevat aloitteet. Tulevaisuuden rakentamisessa on tärkeää että kokeneet aktiivit tukevat nuorten toimintaa nykyistä paremmin

Kokouksessa valittiin puoluejohto seuraavaksi kaudeksi ohjelmia toteuttamaan ja Suomen tulevaisuutta rakentamaan. Poheenjohtajaksi valittiin Antti Rinne ja varapuheenjohtajiksi Sanna Marin, Maarit Feldt-Ranta ja Ville Skinnari sekä puoluesihteeriksi Anton Rönnholm. Luotan että tuloksia ja uudistuksia syntyy. Puolueemme aktiivit ovat uudistustyötä tukemassa ja tässä työssä mukana – niin uskon

Yhteistyöllä ja yksimielisyydellä SDP, kansanliike, rakentaa suomalaisille nykyistä oikeudenmukaisemman ja parempien palvelujen Suomen.

Jarkko Rahkonen jarkkorahkonen33@gmail.com

puoluekokousedustaja 2017, Espoon kunnallisjärjestön hallituksen jäsen

jarkkorahkosenvaaliblogi.blogspot.com

Sosialidemokraattinen vaalilehtinen on ilmestynyt keskiviikkona 5.4.2017 Länsiväylän vaaliliitteenä sivut 15-18

Olen ehdolla Espoossa numerolla 489

Sosialidemokraattinen vaalilehtinen on ilmestynyt keskiviikkona 5.4.2017 Länsiväylän vaaliliitteenä sivut 15-18

Olen Jarkko Rahkonen lehden vastaava toimittaja ja yhdistykseni Kauklahden sos.dem. yhdistys ry Länsiväylän laskun maksaja.

Lehtemme tavoitteet

Lehti tulee äänestäjille keskiviikkona ennakkoäänestyksen päätyttyä. Suuri joukko äänestäjiä pohtii nyt äänestääkö sunnuntaina ja ketä henkilöä ja mitä puoluetta äänestää.

Lehtemme tärkeä tavoite on saada aiempaa useammat äänestämään vaalipäivänä demareita - enemmän kuin aikaisemmin. Toivomme että monet valitsevat lehtemme krijoittajista jonkun  eikä kokoomuslaista vihreää tai rkpläistä. Lehden etusivulla on mainittu. SDP:n kaikkien ehdokkaiden numeroalue

Kirjoitan jutussani ”vain äänestämällä voi vaikuttaa ja

äänestämättä jättäminen ei muuta mitään”.

SDP:n tavoitteet

Etusivulla on julkaistu kunnallisjärjestön koko vaaliohjema. Kolmannella sivulla kirjoitan maakuntahallinnosta ja sotesta kuntavaalien kannalta. Omalta osaltani kirjoitan sivulla 18 muutamasta valtuustopuheestani joissa esittämäni tukee tavoitteidemme toteuttamista myös tulevaisuudessa.

Elinkeinopolitiikka, työllisyys, asunnot, yritystoiminta

Vaaliohjelman viereen ensi sivulle on sijoitettu ”Sosialidemokraattinen elinkeinopolitiikka” suomeksi ja ruotsiksi paitsi painavan sisältönsä erityisesti ruotsin kielisyyden vuoksi.

Lehtemme toinen tavoite äänestämään kannustamisen ohella on saada ennen rkp:tä ja kokoomusta äänestäneet demareita äänestämään. Kirjoituksen mukaan elinkeinopoliitiikkamme lisää työllisyyttä ja tukee myös pienyrittäjyyttä ja paljon muuta.

Lehden kirjoitukseesa korostetaan kaavoittamaan asuinnoille ja myös rakentamaan niitä. Eräässä kirjoitukseesa korostetaan tulevaisuuden Espoon rakentamista. Muissakin kirjoiuksissa tulee esiin että demarit ovat tulevaisuuden rakentajia.

Lehtemme muita tavoitteita

Tavoitteemme on myös saada koulutusta, kasvatusta ja kulttuuria arvostavat äänestämään demareita. Aiheesta on tärkeitä kirjoituksia ja vaaliohjelmammekin alkaa kasvatuksen ja koulutuksen korostamisella. Olemme myös monikulttuurisia ja kirjoittajiamme ovat Suomessa ja muualla syntyneitä.

Vaaliennuste

Sunnuntaina 26.03 lehden tekoon ryhdyttäessä oli julkaistu vaaliennuste jossa espoolaisten demareiden kannatus oli noussut ja tulossa olisi kaksi lisäpaikka eli 12 valtuutettua. Lehtemme tarkoitus on varmistaa tämän ennusteen toteutuminen niin , että saamme jopa kolme lisäpaikkaa. Tämä perustuu siihen että nyt saamme entistä useammat äänestämään demareita vaalipäivänä.

Lehden tekeminen

Aloitin lehden ”Sosialidemokraatiinen vaalilehtinen” tekemisen lähettämällä 26.03. tarjouksen tulla mukaan kirjoittamaan lehteemme. Maanantaina oli riittävä määrä innokkaita mukaan tulijoita joten päätin, että Länsiväylän vaaliliite julkaistaan ennkkoäänestyksen päätyttyä. Keskiviikko 5.4. sai eniten kannatusta joten tein varauksen 29.4. Länsiväylän ilmoitusmyynnin kanssa nelisivuisesta vaaliliitteestä.

Kirjoittajien kanssa sovittiin että aineisto tulee olla minulla viimeistään torstaina 30.03..

Pari kirjoitusta tuli sovittua myöhemmin ja jouduin  odottamaan perjantai-iltapäivään ennenkuin voin lähettää loputkin aineistosta Länsiväylään. Tämän seurauksena oikovedoksen saanti meni yli viikonvaihteen. Maanantaina  tein vähäisiä tarkistuksia ja viimeiselle oikovedokselle voin tiistaina  klo15 antaa painatusluvan.. (painovalmius oli jo maanataina, odotettiin vielä tarkistuksia)

Minulla oli kova homma koota lehti, oikolukijana vaimoni Marja jolla on kokemusta tässä. työssä. Lehden taiton jouduin ostamaan Länsiväylältä kireän aikataulun vuoksi.

Kireä aikatulu johtui siitä, että päätin lehden tekemisestä luettuani sununtaina 26.03. Espoon Ruusun jossa ei ollut edes kunnallisjärjestön vaaliohjelmaa. Lisäksi valitettiin, että Rauhanen oli hylännyt juttuja tylysti sekä muutakin valittamista esitettiin joista en nyt tässä enempää.

Päätin vastata kritiikkiin positiivisesti julkaisemalla omin voimin lehden koska tarve oli suuri.

Lehden kuvat

SDP:n sivuilla on kuvia ehdokkaiden ja lukijoiden käyttöön. Näitä flickr kuvia ovat Kristiina Lindroos lasten kanssa leikkimässä, Pirkko Kuusela kurottamassa kirjaa kirjastossa sekä Marja ja Jarkko tablettia lukemassa. Muut kuvat ovat kirjoittajien vaalikuvia.

Kiioksia kaikille lukijoille Jarkko

Kaikin voimin nyt loppurutistukseen yksimielsesti vaalivoittoon!

Pidetään kaikki mukana

Jarkko kuntavaalit 2017 Espoossa

Olen ehdolla Espoossa valtuustoon numerolla 489

Hyvät espoolaiset äänestäjät

Parannetaan espoolaisten palveluja valtuustossa

Olen Jarkko Rahkonen SDPn ehdokkaana kuntavaaleissa numerolla 489 Olen nyt sos.dem. valtuustoryhmän jäsen, varavaltuutettu



(KUVA vaali-ilmoituksesta)

Tule keskustelemaan Espoon asioista

Kerhotalo Puikkariin Hansatie 4. Kauklahden juna-asemalta n. 400m ja bussien 18,165, 65 ja 213 pysäkit ovat lähellä

Olen paikalla ti 4.4. klo 17-18 ja vaaliaamuna 9.4, klo 9.-12 Kahvia ja teetä on tarjolla. Kirjaan esitykset ja syksyllä katsotaan miten ne ovat menossa.





SDP:N tunnus

Ennakkoäänestys ke 29.3.--4.4 ,

Kauklahden kirjaston aukioloajat

31,3 klo 9-12;1.4. klo 10-16 ja 2.3. 12-16

Äänestyspäivä on 9.4. Katso äänestyspaikat postin tuomasta äänioikeusilmoituksestasi

Toiminnastani Espoon kaupunginvaltuustossa
Valtuuston kokouksissa olen puhunut viime aikoina
*Talousarviota pitää muuttaa lisäämällä lapsiperheiden, nuorten ja ikäihmisten palveluihin henkilöstöä ja rahaa.
*Olen vaatinut homekoulujen pikaista korjaamista ja länsimetron hallituksen vaihtamista päteviin jotta metro saadaan ilman lisäviivytyksestä valmiiksi..
*Kaupungin hyvinvointiraporttia käsiteltiin valtuuston kokouksessa tammikuussa 2017. Raportin mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti mutta heidän palvelujaan ei rahoiteta riittävästi joten monet asuvat puutteellisesti kodeissaan eivätkä pääse hoitopaikkoihin joita on liian vähän.
Valtuustopuheessani sanoin, että syksyllä 2016 sos.dem. valtuustoryhmä esitti talousarvioneuvotteluissa lisää 8 miljoona euroa ikäihmisten palveluihin. Kokoomuksen ja perussuomalaisten valtuustoryhmät vastustivat. Tämän kevään lisäbudjettiin esitämme uudestaan lisää rahaa ikäihmisten palveluihin..

Valittavassa valtuustossa haluan seuraavalla kaudella tehdä edellä esittämäni tarpeelliset muutokset kaupungin talousarvioon ja hallintoon yhdessä valtuustoryhmäni kanssa. Osaan muutokset tehdä kaupungin entisenä tilintarkastajien puheenjohtajana ja suurten yritysten budjettipäällikkönä ja talousjohtajana.

Parannetaan espoolaisten palveluja valtuustossa
Äänestäjät voivat muuttaa Espoon kaupungin talouspolitiikan sisältöä  äänestämällä osaavia ehdokkaita, jotka haluavat parantaa tavallisten espoolaisten palveluja. Varakkaiden etuja on toteutettu jo riittävästi.
Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion sisällöstä äänestystuloksen voimasuhteilla
Espoon budjetissa pieni- ja keskituloisen palveluihin ei ohjata varoja riittävästi koska valtuustossa on liian vähän heidän etujensa puolustajia. Tämä johtuu siitä että varakkaiden äänestysalueilla on äänestysprosentti 80-90 prosenttia mutta pieni- ja keskituloisten äänestysalueilla vain 30-60 prosenttia. Jos nämä luvut olisivat toisin päin, sosialidemokraattisia valtuutettuja olisi selvästi enemmän kuin nyt. Kaupungin budjetin sisältö olisi aivan toisenlainen kuin nyt.

Vaikuta äänestämällä!
Äänestäjät päättävät mikä on valtuston kokoonpano eli valtuustoryhmien voimasuhteet. Äänioikeutetut jotka eivät käytä äänioikeuttaan antavat oman päätösvaltansa äänestäville. Valitettavasti suuri osa pieni- ja keskituloista ei äänestä koska eivät usko päätäntävaltansa tuloksiin.
Perheiden, lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluissa sekä asumisessa on eniten korjattavaa kuten edellä on esitetty.
Valittavalla valtuustolla on paljon tärkeitä tehtäviä vielä sote-uudistuksen jälkeenkin ja erityisesti sotesta johtuen. Tarvitaan entistä osaavampia kaupunginvaltuutettuja vaikuttamaan espoolaisten sotepalvelujen saatavuuteen, laatuun ja määrään lähivuosina mikäli maakuntahallinto toteutuu.



TOINEN OSA JarkkoRahkosen toiminnasta

Jarkko Rahkosen elämänvaiheista otteita tekeillä olevista muisteloistani

Nuoruuden aika koulussa
Olen syntynyt Turussa. Koulupoikana tärkein harrastukseni oli kirjojen lukeminen. Koulun ohella tein monenlaista puuhaa käyttövarojen saamiseksi. Olin juoksupoikana ja leikkasin nurmikoita mm. Rettigin pihalla.
Lukiovaiheessa olin edennyt Turun telakalla niittipojasta ja levysepän apulaisesta levysepäksi 17 vuotiaana.Kesän jälkeen jatkoin töitä telakalla jatkuvassa iltavuorossa klo 15-23. Aamuisin menin lukioon 08-14.30. Palkat tarvitsin elikustannuksiini.

Telakkainsinööri toivoi että menisin teknilliseen opistoon ja palaisin sitten insinöörinä telakalle.Lukuharrastukseni vei kuitenkin Turun yliopistoon talous- ja yhteiskuntatieteitä opiskelemaan. Tutkinnossani oli suoritus Suomen yliopistojen ensimmäisestä tietokonekurssista. Tällä oli ratkaiseva merkitys työurani alussa.


Toiminta valtion suurissa konserneissa
Pääsin 25 vuotiaana Helsingissä taloustutkijaksi tie- ja vesirakennushallitukseen (tvh) joka silloin rakensi ja kunnossapiti kaikki Suomen yleiset tiet. Tehtäväni oli kehittää menetelmät tieverkkojen edullisuuslaskelmien tekemiseen. Tuloksena syntyi luentomoniste jota sitten käytettiin rakennusinsinöörien koulutuksessa Otaniemessä yli kymmenen vuotta. TVH:ssa annettiin tehtäväkseni myös suunnitella tietokonetoimisto (yli sata suunnittelijaa ja ohjelmoijaa). Tulin sen suunnittelupäälliköksi, kun olin käynyt myös omalla ajalla tietojenkäsittelykursseja.

Rautatiehallituksessa, Valtionrautateillä, oli havaittu toimintani ja minut kutsuttiin sinne laskentapäälliköksi ja edelleen talousjohtoon. Täällä johdollani toteutettiin valtionhallinnossa ensimmäinen liikekirjanpitojärjestelmä (ennen ns. kameraalinen)  ja siihen perustuvat kannattavuuslaskelmat eri kuljetuksille.

Posti- ja telehallituksen pääjohtaja Pekka Tarjanne oli tutustunut työni tuloksiin ja kutsui minut taloonsa budjettipäällikön virkaan jonka nimitys kuului valtioneuvostolle, siis hallituksen ministereille. Johdollani suunniteltiin ja toteutettiin sekä Postin että Telen liikelaitostaminen ja erottaminen toisistaan. Sittemmin ne muutettiin yhtiöiksi, mutta silloin osallistuin uudistukseen jo oman osakasyritykseni toimitusjohtajana.

Sain virkavpaata PostiTelstä kun minut kutsuttiin Maailmanpankin (World Bank) projektinjohtajaksi suunnittelemaan ja käynnistämään Indonesian (asukkaita silloin noin 190 miljoonaa) telelaitosken talousjohtamisen ja raportoinnin tietojärjestelmää, Esittelin työn tulosta pankin asiantuntijoille v 1989 Washington DC:ssä kannettavalla tietokoneellani (Toshiba). Kuulijat ihmettelivät suuresti miten muutaman kilon koneeseen mahtuu niin valtava tietojärjestelmä tuhansine raportteineen - niin uutta tämä oli vielä siiloin maailman talouden keskuksesa. Kuulijat olivat tottuneet käyttämään suurten tietokoneiden tuloksia viiveellä osaamatta itse niitä käyttää. Suomen tietejenkäsittelyn korkea taso sai kiitosta. Nokian maailman maine syntyi muutamaa vuotta myöhemmin...

Yhteiskuntsuunnittelun harrastukseni vei valtakunnan politikkaan
Omalla ajallani olin ollut Yhdyskuntasuunnittelulehden (arkkitehtien, insinöörien, maistereiden, aluesuunnittelijoiden lehti) päätoimittaja. Tässä työssä olin koonnut muutaman jutun uudelle puoluesihteeri Kalevi Sorsalle. Minut pyydettiin sitten 1970-luvun aluaa pääministeri Rafael Paasion hallitukseen liikenneministerin eritysavustajaksi (silloin poliittinen sihteeri), Kalevi Sorsa oli ulkoministerinä tässä hallituksessa. Sain virkavapautta Rautatiehallituksesta.

Seuraava hallitus aloitti puolen vuoden päästä pääministerinä Kalevi Sorsa. Hän kutsui minut ertyisavustajaksi hallitukseen jossa olin pääministerin sihteerinä ja toisen valtiovarainministerin erityisavustajanaja sekä sd-hallitusryhmän erityisavustajien ryhmän vetäjänä.. Istuin neljässä hallituksen budjettiriihessä pääministeri Kalevi Sorsan vieressä Ahti Karjalaisen nuokkuessa toisella puolen pöytää. Kirjoitn  päätökset ja junailin virkamiesten kanssa tarvittavat muutokset valtion budjettiin. Olin myös valtiovaraiministreriön johtoryhmän jäsen

 Kävin myös puhumassa talouspoltiikasta mm. Voionmaan opistolla ja Kiljavan opistolla sekä sd-piireissä.

Haluan tässä korostaa että toiminperiaatteeni oli tukea ministeriä ei esiintyä itse julkisuudessa, näytti siltä että hyvä oli niin toimia. Nykyin erityisavustajat toimivat toisin: esiintyvät mielellään julkisuudessa mutta työtulokset joudutaan moneen kertaan korjaamaan.Työni oli raskasta 15 tuntia viikon joka päivä. Pyydettiin myös ehdokkaksi eduskuntavaaleihin, mutta jätin valtakunnan politiikan Palasin omasta tahdostani yrityistoimintaan jossa palkkaukseni oli selvästi parempi ja aikaa osallistua. lasteni harrastuksiin.


Mukana yritystoiminnassa ja yhteiskunnllisena toimijana
Omassa osakasyrityksessäni (muina osakkaina työtovereitani) jatkoin talousjohtamisen tietojärjestelmien tekemistä suurten yritysten tilauksesta Suomessa ja ulkomailla. Virallisen eläkeiän saavutettuani luovuin vähitellen bisneksen teosta. Harrastuksena jatkoin tietojärjestelmien suunnittelua ja käyttöä. Avustin sitten monenlaista toimintaa kulukorvauksella ja harrastustoimintana.

Nykyään olen enään muutamassa pienessä yhtiössä hallituksen puheenjohtajana tai toimtusjohtajana ilman palkkaa. Harrastan kulttuuria, teatteria, kuvataiteita sekä yhteiskunnallisten ja taloudellisten tutkimusten lukemista.
.
SDP:n toiminnassa olin  kaikilla tasoilla vuosikymmeniä. ja edellenkin jatkan. Ensimmäinen puolueosaston puheenjohtajuus tuli 1970-luvun alussa Helsingissä. Tästä pyysin heti eron siirryttyäni sd-hallitusryhmän erityisavustajksi (silloin poliittinen sihteeri). Toimin Helsigin sd-piirissä kolmen henkilön ryhmässä jossa teimme kuntavaalisuunnitelman nimellä ”Helsinki punaiseksi”. Vanhat demarit olivat kauhuissaan mutta voitimme kuntavaalit ja tulos oli parempi kuin useissa edellisissä vaaleissa. Valtuustoon valittiin mm. Erkki Tuomioja ja Ilkka Taipale ja muita aktiiveja.

Toiminta Espoon sos.dem. kunnallisjärjestössä
Perheemme muutti Espooseen 1970-luvulla. Kävin Perkkaan demareiden kokouksiisa jossa vaimoni Marja toimi. Tein hänen vaalityötään ja Marja valittiin valtuustoon vuonna1980 ohi yhdistyksen pääehdokkaan. Liityin itse Leppävaaran yhdistykseen jonne Marja siirtyi myöhemmin..
Muutimme Kauklahteen 1990 jonka sd-yhdistykseen littyimme. Töitteni vuoksi ehdin toimintaan mukaan vähitellen 1990-luvulla. Marjasta oli tullut Kauklahden yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistyksen talous oli suoritustilassa. Oikeudesta piti periä saatavia. Avustin Marjaa vastineiden kirjoittamisessa oikeuteen. Voitimme oikeudessa ja yhdistyksen talous tuli kuntoon. Vielä hankittiin työväentalojen kunnostusrahaa jolla Pukkari kunnostettiin ja maalattiuin ulkoa. Tiilille jäi vielä rahaakin joten Marja voi jättää puheenjohtajan tehtävät. Nykyään hän toimii Käki-kerhn vetäjänä (käsityön harrastajia). Jäimme molemmat pois yhdistyksen halltuksesta, mutta minä olen jatkanut Uudenmaan piirikoousedustajana pari vuosikymmnentä.

Espoon sos.dem kunnallisjärjestön toimikunnassa (nyk. hallitus) olin yli kymmenen vuotta ja edustajistossa olen ollut kolme vuosikymmentä. Vuoden 2017 alusta suostuin taas kunnallisjärjestön hallitukseen. Vuoden 2017 helmikuun puoluekokoukseen minut valittiin,, vaikka joku sanoi että ikää on liikaa.. Ehdokkaita oli 29 joista 11 valittiin.. Sain puoluekokouksessa puhua tekemästäni Kauklahden puoluekokousaloitteesta nro46. ”Teveydenhoidon peruspalveluja ei voi perustuslain mukaan yhtiöittää.”. Aloite hyväksyttiin yksimielisesti ja useita kiitoksiakin sain. Sote-uudistus ei voi toimia Sipilän hallituksen taitamattomalla valmistelulla. Mutta sote tarvitaan, sellainen sote jossa kaikilla on valinnan oikeus tasa-arvoisesti ei pakkoyhtiöiden säätelemänä.

Puoluekokous 3.-5.2. 2017 Lahdessa
Puoluekokous oli päätöksiltään onnistunut ja edusti hengeltään myönteistä, etenevää joukkovoimaa. Mieleeni palasi Tampereen puoluekokous 1972 jossa olin asiantuntijana puoluejohdon nimeämänä. Rafael Paasio piti jukevän puheen ja galluppnumerot lähtivät nopeaan nousuun jota vauhditti Kalevi Sorsan hallituksen erinomainen toiminta.
Kuluttajaliitto ja EKL
Puolekokouksen käytävällä esittäytyivät monet puoluettamme lähellä olevat yhteisöt ja muitakin yhteisöjä. Jälkimmäisiin kuuluu Kuluttajaliitto jonka vuonna 2016 alkaneeseen valtuustoon kuulun. Tehtävänä on Suomen kuluttajapoliittisen ohjelman laatiminen, jonka tekemisestä Sipilän haiiitus luopui. Kannattaa käydä liiton kotisivuilla tutusmassa sen monipuoliseen tärkeään toimintaan.
EKL, Eläkkeensaajien keskusliitto esiintyi myös tiedotteilaan puoluekokouksen käytävällä.Olen osallistunut EKL:n liittokokouksiin ja sen Uudenmaanpiirin hallituksen toimintaa sekä sen espoolaisten yhdistysten toimintaan. Liittokokouksen puheessani olen esittnyt että kuntavaltuuistoissa on eläkkeensaajia kokonaismääräänsä nähden liian vähän. Olen esittänyt että meidän tulee äänestää aiempaa enemmän eläkkeensaajia kuntien valtuustoihin. Tärkeä on korjata edunvalvontamme puutteita.
Puolekokouksessa oli esillä myös Kimmo Kiljusen vetämä kanalaisaloite omana itsenään. EKL esitti omana kantanaan, että ensisjassa tulee parantaa kansaneläkeläisten ja takuueläkkeellä olevien noin alle1100 euroa/kk:ssa saavien eläketuloa. SDP on myös tällä kannalla, mutta haluaa eläkejärjestelmän eri vaihtoehtojen selvittämistä. Puoluekokuksessa ei syntynyt median ennustamaa riitaa. Kaikki tyytyvät asian selvittämiseen Kiljusen kansalaisaloitteessa on paljon painavaa asiaa, mutta sen tarkoitus ei ole parantaa pienituloisten eläkkeensaajien taloutta. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että palkoista koottu 190 miljardin eruron valtava rahasto tulee ottaa nykyistä selvemmin eläkkeensaajien valvontaan. Minusta ei ole oikein, että suuri osa rahoista on sijoitettu ulkomaille, vaikka niillä vosi edistää nykyisitä enemmän työllisyyttä Suomessa.
Puoluekokousen henkilövalinnat onnistuivat erinomaisesti ja yksiimielisesti. Olin syksyn Uudenmaan piirikokouksen jälkeen tukenut avoimesti puheenjohtaja Antti Rinteen uudelleen valintaa. Tuin aktiivisesti Uudenmaan edustajina puoluehallitukseen Maria Gizeninaa ja Antti Lindamania jonka olen tuntenut hyvin nuoresta pojasta alkaen.. Hänen isänsä Jouko toimi Espoon nuorisotoimenjohtajana lasteni ollessa kotkaikässä. Varapuheenjohtaja Sanna Marin on käynyt kutsustani puhumassa Espoossa. Puoluesihteeri Anton Rönnholmin valintaa tuin taustalla. Tunsin hänet Isänsä Mikon kautta jonka kanssa käsitelimme aikoinaan eduskunta-asioita..

Wanhat Toverit
Wanhat Toverit tukevat SDP:n ja sen yhdistysten toimintaa olematta puolueen jäsenjärjestö.. Näitä WT-yhdistyksiä on 40 eri puolilla Suomea. WT:n kotissivuilla näkyy miten yhdistykset toimivat. Suosittelen lukemaan kokeneiden veteraanien kirjoituksia. Niissä on syvällistä viisautta ja hyödyllistä oppia nuoremmille.
Olen Espoon Wanhojen Toverien puheenjohtaja, toimintamme on akttivista entisten ja nykyisten poliittisten tapahtumien seurantaa ja käsittelyä.. Kuntavaaleihin osallistumme eri puolueosastoissa ja tukemassa yksittäisten ehdokkaiden kampanjoita. Useissa tapauksissa toimintamme ratkaisee ehdokkaan valinnan.


Onnellinen avioliittoni Marjan kanssa

Toivon että saan muisteloni valmiiksi tänä vuonna 2017

 Perheestäni vielä muutama sana. Solmimme avioliittomme Marjan kanssa Viattomienlasten päivänä 27.12. 1965. Saimme kaksi rakastamaamme lasta tyttären ja pojan 1968 ja 1969. He asuvat omissa perheissään puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Vanhin lapsenlapsemme pääsi ylioppilaaksi v. 2016 ja opiskelee Työväen Akatemiassa Turun Yliopiston yhteiskuntatieteiden ohjelman mukaisesti. Papalle hauska yhteensattuma, koska opiskelin saman yliopiston talous- ja muita yhteiskuntatieteitä aikanaan.

Marjan kanssa meillä on vuosikymmenten aikana ollut monipuolista yhteistyötä yhteiskunnallisissa harrastuksissa kaikkina yhteisinä vuosinamme. Nykyään harrastamme yhdessä kultturia: kirjallisuutta, teatteria, musiikkia ja kuvateiteita.

Olemme onnistuneet yhdessä lastemme kasvatuksessa erinomaisesti josta olemme hyvin onnellisia. Nyt saamme seurata lastenlastemme kasvamista jota tyttär ja poika tukevat saamansa kodin perinnön mukaan onnistuneesti. Molemmilla on kolme lasta, toisella yksi tytär ja kaksi poikaa ja toisella kaksi tytärtä ja yksi poika.

Olen työelämässä ja harrastuksissa toiminut innostuneesti ja aktiivisesti väsymättä. Tästä kiitin Marjaa julkisesti viettäessäni pyöreiden vuosien juhlaa Kauklhden Elä ja Asu seniorikeskuksessa.
Nyt käymme yhdessä Espoonlahden uimahallin kuntosalilla 1-2 kertaa viikossa. Marja on personal trainerini ja hoputtaa mukaan kun muut askareet vievät aikaani.


Parannetaan espoolaisten palveluja valtuustossa tätä ennen.

Äänestetään Espoon kuntavaaleissa joukolla ja otetaan naapuritkin mukaan

SDP:n puoluekokousta voidaan pitää maamme demokrattisen järjestelmän eräänä peruskivenä

Espoon Wanhat Toverit

Tammikuun kokouksessa 30.01.2017 Kerhotalo Puikkarissa aiheina oli soteuudistus ja SDP:n puoluekokous

Oikeustieteen prof (emer.) Matti Niemivuo kertoi soteuudistuksen tavoitteista ja lausunnolle valmistuneesta lakipaketista josta valinnanvapautta koskevat lait vielä puuttuvat. Uusia lakeja on tässä vaiheessa 9 ja muutoksia lähes kolmeenkymmennen lakiin. Toivotaan, että Matti Niemivuon erinomanen esitys julkaistaan kaikkien kiinostuneiden luettavaksi.

Puoluekokousedustaja Jarkko Rahkonen kertoi että SDP.n puoluekokous toteuttaa jäsendemokratiaa erinomaisesti. Puoluekokousrtamme voidaan pitää maamme demokraattisen järjestelmän eräänä peruskivenä.

Ohessa Jarkko Rahkosen esitys kirjallisena. Suullisesti hän kertoi ,lisäksi henkilövaliinoista tietoja jotka varmistuvat puoluekokouksessa ensi viikon vaihteessa.
JR

*****

Jarkko Rahkosen alustus.

Jarkko on puoluekokousedustaja Lahdessa ja oli ensi kertaa v.1972 Tampereen puoluekokouksessa puoluejohdon nimeämänä asiantuntijana.
Jarkko on myös Espoon Wanhojen Toverien puheenjohtaja,
Jarkko on myös Espoon sos.dem. kunnallisjärjestön hallituksen jäsen ja
Espoon sos. dem. valtuustoryhmän jäsen

SDP:n puoluekokous pidetään 3.-5.02.2017 Lahdessa

SDP:n puoluekokousta voidaan pitää maamme demokrattisen järjestelmän eräänä peruskivenä.

Kokousedustajien valinta

Puoluekokous on puolueen korkein päättävä elin jonka kaikki kokousedustajat, nykyään 500, ovat jäsenet äänestämällä valinneet. Kaikki jäsenet ovat voineet tehdä esityksiä haluamistaan asioista puoluekokouksen päätettäväksi. Kaikki esitykset käsitellään puolekokouksessa ja niiden hyväksymiseksi riittää kokousedustajien enemmistön kannatus.

Puoluekokouksen kokousedustajat ovat ryhmittyneet piireittäin käsittelemään ennen puoluekokousta kokousaineistoa. Piirikohtaiset ryhmät voivat jakaantua alaryhmiin. Uudenmaan piirin ryhmässä on 63 puoluekokousedustajaa, jotka jakaantuvat viiteen alaryhmään äänestysalueittain.
Esimerkiksi Espoon 11 edustajaa valittiin jäsenäänestyksellä äänestysalueen ehdokkaista joita oli 29. Ehdokkaita sai asettaa jokainen Espoon kunnallisjärjestön yhdistys (puolueoasasto) haluamansa määrän. Lisäksi viisi jäsentä olisi voinut muodostaa valitsijayhteisön jonkun ehdokkaansa taakse – näitä ei nyt täällä käytetty. Tässä jäsenvaalissa äänioikeuttaan käytii yli 50 prosenttia jäsenistä.

Puoluekokous on yhteisön (puolue, yhdistys) jäsendemokratian oivallinen esimerkki siinä että kaikki jäsenet saavat valita päättäjät kokoukseen ja saavat tehdä esityksiään kokouksen päätettäväksi.

Puoluekokouksen aineisto

Kaikki jäsenet ja puolueyhdistykset ovat voineet tehdä esityksiä haluamistaan asioista puoluekokouksen päätettäväksi. Kaikki esitykset käsitellään puoluekokouksessa ja niiden hyväksymiseksi riittää kokousedustajien enemmistön kannatus.Kokoukseen on tehty 209 aloitetta jotka on koottu kirjaksi jossa on 368 sivua. Yksi aloitteista on valmistelemani aloite nro 46 jonka myös Kauklahden sos.dem. yhdistys on hyväksynyt. Kirjassa aloitteeni on nimellä ”Terveyspalvelut on julkista palvelutuotantoa, jota ei pidä antaa osakeyhtiön voitontavoittelun välineeksi”

Aloitteet on käsitellyt puoluehallitus, jonka lausunot ja päätösesitykset aloitteista on myös julkaistu kirjassa.
Periaateohjelma ja vastaavat puolueohjelmat puoluehallitus on julkaissut eri asiakirjassa puoluekokousedustajille.

Puoluekokousedustajien piirikohtaiset ryhmät käsittelevät puoluekokousaineiston ennen puoluekokousta. Käsittelyä varten ryhmät jakaantuvat valiokuntiin jotka kokoontuvat oman aikataulunsa mukaisesti. Uudenmaan ryhmässä näitä valiokuntia oli yhdeksän. Piiriryhmät valisevat omat puheenjohtajansa ja edustajansa muiden piirien kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Puoluekokouksen aikana piiriryhmät voivat vielä kokoontua ja neuvotella valisemiensa edustajien välityksellä. Tällä tavoitellaan mahdollisimman asiallisesti muotoiltua päätösesitystä puoluekokouksen päätettäväksi. Tarvittaessa puoluekokous äänestämällä ratkaisee asiat joista ei ole etukäteen sovittu piiriryhmien kesken. Puoluekokouksessa kaikki kokousedustajat voivat käyttää puheenvuoroja haluamistaan asioista myös niistä joista piiriryhmät ovat päässeet sopimukseen.

Puoluekokouksen henkilövalinnat
Puoluekokous valitsee puoluehallituksen jäsenet ja sen puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat sekä puoluesihteerin. Valintoja käsitellään myös em. piiriryhmissä ennen puoluekokousta ja tarvittaessa sen aikana. Tällä kertaa käsittelyssä on myös sääntöjen muutos mikä vaikuttaa valintapäätöksiin. Jokainen piiriryhmä saa edustajansa puoluehallitukseen ja suurimmat piirit kaksi.

Puoluekokouksen julkilausumat
Puoluekokous antaa sisäpoliittisen julkilausuman ja muut julkilausumat puoluehallituksen valmistelusta ja piiriryhmien käsiteltyä ne ennen puoluekokouksen käsittelyyn viemistä. Tällä varmistetaan että julkilausumien asiasisältö on polittisesti painavaa ja sosialidemokraattien laajan kannatuksen saama julkilausuma.

Puoluekokouksen tiedottaminen ja viestintä
Puoluekokouksen päätöksistä ja tapahtumista tiedotetaan nopeasti ja tehokkaasti medialle puoluehallituksen, puheenjohtajien, puoluesihteerin ja tiedotushenkilöstön toimesta.
Puoluekokouksen päätöksistä, esityksistä, aineistosta, puheista, tapahtumista, taustatiedoista viestitään jäsenistölle, puolueosastoille, puolueen piireille ja kunnallisjärjestöille tehokkaasti myös kokouksen päätyttyä.
Tässä käytetään somea ja tietoverkostoa monipuolisesti ennen ja jälkeen kokouksen.
Tiedottaminen ja viestintä ansaitsee oman selvityksensä.

Kestävän kehityksen sitoumus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Kestävän kehityksen sitoumus (MUOKATTU LUONNOS 22.1.2017/RP)

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

SDP:n helmikuun 3.-5.02. 2017 puoluekokous käsittelee tätäkin

Jarkko Rahkonen on valittu jäsenäänestyksellä kokousedustajaksi

Sitoumus yleisesti

Kestävä kehitys on välttämättömyys, jonka saavuttamiseksi kaikkien on tehtävä osansa. SDP sitoutuu olemaan aloitteellinen kestävän kehityksen tavoitteiden asettamisessa ja Suomen toimissa niiden saavuttamisessa.

SDP pyrkii johdonmukaisesti edistämään kestävää kehitystä politiikkalinjauksissaan ja päätöksenteossa. SDP haastaa jäsenyhdistyksensä ja sisarjärjestönsä antamaan omat kestävän kehityksen sitoumuksensa.

Ilmastonmuutos haastaa koko ihmiskuntaa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin pääseminen on keskeinen keino vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamaa uhkaa. Globaalisti on myös esimerkiksi pyrittävä kohti oikeudenmukaista verotusta, veronkierron estämistä sekä poistamaan haitallisia tukia. Vähiten kehittyneiden maiden aseman ja heikoimpien väestönosien elinolojen parantamisen on jatkossakin oltava kehitysyhteistyön painopisteenä. Demokratian edistäminen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen luovat myös osaltaan kestävää pohjaa tasa-arvoiselle kehitykselle.

Toimenpiteitä

1. Kiertotalouden edistäminen toiminnassamme (laitehankinnat, lajittelu ja kierrätys)

• SDP edistää kiertotaloutta ja ympäristöystävällisiä tekoja päivittäisessä toiminnassaan. Ympäristölle suotuisia valintoja edistetään niin laitehankintojen, lajittelun, kuin matkustamisen osalta.

• SDP suosii toiminnassaan enemmän verkkokokouksia, jotka mahdollistavat osallistumisen silloin, kun matkustaminen ei ole mahdollista. Julkisia kulkuvälineitä suositaan, ja tavoitteena on fossiilisten polttoaineiden käytön eli ympäristöä kuormittavan matkustamisen vähentäminen.

• Tapahtumia järjestetään mahdollisuuksien mukaan sellaisissa paikoissa, jonne pääsee helposti kevyellä liikenteellä, julkisilla kulkuvälineillä tai kimppakyydein.

• Toimistopaperin kulutusta ja painotuotteiden määrää vähennetään.

2. Työhyvinvoinnin turvaaminen

• Puolue pyrkii politiikallaan edistämään työelämän oikeudenmukaisuutta laajemmin yhteiskunnassa sekä kiinnittää huomiota työhyvinvointiin.

• Puolue pitää omat työhyvinvointiohjelmansa ajan tasalla ja kiinnittää huomiota etätyömahdollisuuksien edistämiseen, työn ja perhe-elämän yhdistämisen helpottamiseen sekä riittävään virkistävään vapaa-aikaan.

• Puolue seuraa yhdenvertaisuuden toteutumista rekrytoinneissaan ja puoluetoimistossa, sekä kehottaa sisarjärjestöjään ja lähiyhteisöjä toimimaan vastaavasti.

• Puolue tukee työyhteisöjen moninaisuuden ja erilaisten vähemmistöjen huomioonottamista kaikissa työpaikoissa, myös puolueen sisällä.

3. Puolueen hankinta- ja palveluprosessien kehittäminen

• Puolueelle laaditaan kestävää kehitystä edistävä hankintaohjeisto. Hankinnoissa huomioidaan hinnan lisäksi tuotannon eettisyys, laatu, ympäristöystävällisyys ja kulutuskestävyys.

• Tarjoiluissa suositaan enemmän lähiruokaa, sekä eettisesti tuotettua kasvis- ja kausiruokaa ympäristöä rasittavien ja tuontiraaka-aineiden sijaan.

4. Jäsenten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan ja vahva jäsendemokratia

• SDP tekee aktiivisesti työtä edistääkseen toimijoidensa välistä tasa-arvoa ja varmistaa sen toteutumisen omassa päätöksenteossaan ja toiminnassaan. Esimerkiksi iän, sukupuolten, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen ja uskontokuntien moninaisuuteen kannustetaan, kun valitaan luottamushenkilöitä, johtoa ja laaditaan vaalien ehdokaslistoja.

• Puoluetoimiston häirintäohjesääntö päivitetään niin, että se kattaa kaikenlaisen häirinnän ja syrjinnän ennaltaehkäisyn puolueen tilaisuuksissa. Puolueen suurempiin tilaisuuksiin nimetään häirintäyhdyshenkilöt, joille voi ilmoittaa mahdollisesta häirinnästä.

• Puolue tukee työntekijöidensä ja jäsentensä jatkuvaa koulutusta, jonka tulee pohjata kestävän kehityksen mukaisiin periaatteisiin.

• Korkeatasoisella kansalaisinformaatiolla on tärkeä rooli kestävän kehityksen mukaisen tulevaisuuden rakentamisessa. Tätä tuetaan esimerkiksi avoimien keskustelufoorumien järjestämisellä.

5. Kestävää kehitystä päätöksentekoon

• SDP:n poliittisessa päätöksenteossa pyritään huomioimaan kestävä kehitys läpileikkaavasti. Poliittiseen päätöksentekoon luodaan rakenteita, jotka edistävät kestävän kehityksen tavoitteita ja aihepiiri huomioidaan ohjelmatyössä.

• Lähtökohtana tulee politiikassa olla kestävästi kasvavat alueet sekä kestävä työllisyys ja kasvu, sekä ekologisesti kestävä maatalous.

• Puolue kannustaa omia jäsen- ja sisarjärjestöjään jättämään omat kestävän kehityksen sitoumuksensa ja seuraamaan niiden toteutumista.

Katsaus Suomen talouspolitiikasta 2016

Katsaus Suomen talouspolitiikasta 2016

Talouspolitiikan arviointineuvoston vuoden 2016 raportti julkistettiin 24.1.2017.

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti käsittelee hallituksen talouspolitiikkaa vaalikauden 2015–2019 aikana. Raportissa arvioidaan hallituksen talouspolitiikan linjaa ja finanssipolitiikan sääntöjä. Nyt julkaistavan raportin erityishuomio on työllisyyspolitiikassa ja palkanmuodostusjärjestelmässä.

Raportti julkaistaan vain englanniksi. 

Suomenkielinen yhteenveto löytyy raportin sivuilta 22-35.

Raportti 2016

Economic Policy Council Report 2016, pdf
24.1.2017