sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Eläkejärjestelmämme on turvalllinen


Eläkejärjestelmämme on turvalllinen
Eläkkeensaajien Uudenmaan piirin syyskokouksessa 25.11. EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko kertoi mielenkiintoisesti eläkeensaajia kiinnostavista selvityksistä. Esitystä kuunnellesani ajattelin miten paljon tehtävää on puolueilla ja eläkeläisjärjestöiiä oikoa alla mainitun selvityksen osoittamia käsityksiä ikäihmisistä ja eläkejärjestelmästämme. Olen aiemmin tutustunut kaikkien eläkeläsijärjestön yhteisjärjestön EETUn syyskuussa 2016 julkstettuun selvityksen ikäihmisten arvostusta ja eläkejärjestelmää koskevien eri-ikäisten suomalaisten uskomuksiin.
Tähän kirjoitukseni olen poiminut vain mielstäni tärkeimpiä ikäihmisten arvostusta ja eläkeasioiden tuntemusta koskevia tietoja. Toivon, että lukija saa kiinostuksen tutustua edellä mainittuun  EETUN sivuilla julkistettuun selvityksen.

Selvityksen mukaan Ikääntyneet kokevat itsensä toisen luokan kansalaisiksi – nuoruutta arvostetaan nyky-yhteiskunnassa liikaa. Kolme ikääntynyttä suomalaista neljästä (75 %) kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan kansalaisena. Käytännössä yhtä monen (72 %) mielestä yhteiskuntaamme sisältyy paljon ikään perustuvaa syrjintää. Mielestäni tämä on hyvin huolestuttavaa koko suomalaisen "tasa-arvoisen" yhteiskunnan kannalta.
Kaksi kolmesta (67 %) puolestaan toteaa, että nykyisin ihannoidaan liiaksi nuoruutta. Tiedot käyvät ilmi TNS Gallup Oy:n Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestöjen toimeksiannosta toteuttamasta tutkimuksesta johon edellä viittasinkin. Sitä varten kerättiin 1109 henkilön vastaukset sisältävä aineisto vuoden 2016 huhtitoukokuussa. Vastaajajoukko muodostaa edustavan pienoiskuvan maamme 55 – 84 -vuotiaasta väestöstä.
Ikään perustuva syrjintä on totta myös nuorempien mielestä 70 prosenttia epäilee, ettei vanhempia ihmisiä pidetä niinkään voimavarana, vaan pikemminkin jopa kulueränä.
Kun väitettiin, että eläkeläisten edut otetaan liian voimakkaasti huomioon päätöksenteossa, peräti neljä ikäihmistä viidestä (80 %) totesi, ettei asia ole niin. Ikääntyneet eivät ole näkemyksineen yksin. Samaan aikaan toteutetun, väestöön kohdistuneen tutkimuksen perusteella myös nuoremmat pitävät ikään kohdistuvaa syrjintää faktana. Heidänkin mielestään ikäihmisiä kohdellaan usein ikään kuin toisen luokan kansalaina ja jopa kulueränä. Tämä selvityksen tuottama tieto on minusta lohduttava, sillä se käsitykseni mukaan osoittaa ikäihmisten arvostuksen kohenevan lähivuosina.
Myös monia nuoria häiritsee nykyajalle tyypillinen nuoruuden ihannoiminen. Enemmistö uskoo, että eläkkeitä tullaan olennaisesti leikkaamaan kymmenen vuoden sisällä Joka toinen ikääntynyt (51 %) ei usko, että eläkejärjestelmämme tarjoaa kymmenen vuoden kuluttua tarpeeksi kattavan tuen eläkeläisille. Käytännössä yhtä monen (47 %) on vaikea uskoa sitä, että eläkejärjestelmä jatkossa kohtelisi eri ikäluokkia oikeudenmukaisesti tai, että se tarjoaisi eläkeläisille tarpeeksi kattavan tuen (51 %). Mielestäni nämä käsitykset ovat huolestuutavai koska todellisuus on näitä käsityksiä parempi. Mielestäni näissä mielipiteissä heijastuu viime kuukaisien median asiantuntematon aiheen käsittely. Eläkeindeksistä käyty keskustelu on ollut sensaatiohakuista sen yrittäessä tuomiota eduskuunan käsittelyyn 08.12.2016 tulevaa kansalaisaloitetta. Julkisuudessa esitettäviä virheellisä käsityksiä menen osaltani oikomaan SDP:n puokekokoukseen helmikuussa 2017
.
Mielipiteet jakaantuvat arvioitaessa eläkejärjestelmän hintaa suomalaiselle yhteiskunnalle. Osa (29 %) pitää sitä liian kalliina, joidenkin toisten (35 %) ollessa asiasta päinvastaista mieltä. Vastaavasti eräiden mielestä on syytä olla luottavainen, kun ajattelee oman eläkkeensä tulevaisuutta. Ikääntyneistä on tätä mieltä 37 prosenttia, täsmälleen yhtä monen ollessa asiasta eri mieltä. Eläkejärjestelmän tulevaisuuden arvioiminen oli vaikea tehtävä. Vailla mielipidettä olleiden osuudet olivat tavanomaista suuremmat. Esim. 37 prosenttia ei osannut sanoa, kuinka oikeudenmukainen järjestelmä on jatkossa, 36 prosentin ollessa vailla mielipidettä siitä, onko kyseessä yhteiskunnalle kallis vai edullinen järjestelmä. Nämä mielipittet osoittavat, että poliittisilla puolueilla ja eläkeläisjärjestöillä on edessään suuritehtäbvä valistaa kansalaisia opikeilla tiedoilla.
Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalainen eläkkeitä koskeva järjestelmä on osittain rahastoiva. tämä tarkoitta että tössä olevat maksavat eläkerahastoihin merkiitvän osan tuleviin eläkeisiinsä käytettvistä rahoista. Sujomen eläkejärjestelmä on useimpien asiantuntijoiden mielestä erittäin turvallnen lähivuosikymmeninä eläkkelle siirtvien työntekijöiden kannalta. Muun väestön hyvinvoinnista huolehtii suomalainen sosiaaliturva hyvin. Talousalan ammattilaisena luotan eläkejärjestelmän taustalla oleviin pitkänajan, 20-30 vuoden, ennusteisiin. Pidemmälle ulottuvat ennakoinnit ovat futorologiaa joka tuotaa myös lohdullsia skenaarioita vuosisadan lopuun saakka.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Teatteri Tapiolan keskustaan

kirje 1b 14.11.2016

Tämä kirje on lähetetty kaupunginvaltuutetuille ma 14.11. ennen illan valtuuston kokouksessa jossa esityslistalla oli teatteria koskeva valtuustokysymys. Tämä kirjelähetys osoittautui erittäin tärkeäkis Tapiolaan rakennettavan teatterin knnalat koska valtuuson neuvottelijat olivat sopineet, että teatterikysymys laitetaan pöydälle eikä siitä myönnetä puuhevuoroja. Tähän en alistunut vaan pyysin ja pidin puheenvjuoron jossa vaadin kirjeessä esiitämieni suurinmpien virheiden korjaamista.
************************************************************************

Tämä on lähtetty siis 14.11. ennenvaltuuston kokousta
Arvoisat kaupunginvaltuutetut ja muut kirjelmän saajat
Espoo tarvitsee teatteritalon vihdoinkin. Tässä kirjelmässä osoitetaan teatteritalon rahoitus 
Teatteritalolle on jo paikka Tapiolan keskustan asemakaavaesityksessä hyväksytty toukokuussa 2014

Kansainvälinen teatteri (käytetään myös nimeä Espoon kaupunginteatteri) Tapiolan keskustaan 

Espoon Kaupunginteatterisäätiö on rekisteröinyt PRH:ssa nimen The Internatinal Theatre of Finland. Espoon kaupunki ja teatterin kannatusyhdistys perustivat 1987 Kaupunginteatterisäätiön. Säädekirjan mukaan säätiö ylläpitää teatteritoimintaa E¤spoossa. Siis yhdessä ei kaupunki yksinään kuten nyt kulttuurittoimenjohdossa on tehty. Teatterirakennusta on suunniteltu yli 20 vuotta eri paikkoihin Espoossa. Muutama vuosi sitten taetterirakennuksesta ja kongressihotellista oli jo arkkitehtisuunnitelma, mutta hanke kaatui. Rakentamiseen ei haettu eikä tarvittu kaupugin rahoitusta koska siihen oli tarjoukset yksityisestä rahoituksesta.

Teatteritalolle on paikka Tapiolan keskustan asemakaavassa
Kaupunginteatterisäätiön hallitus käsitteli 02.11. teatteritila-asiaa. Todettiin että Revontulihallin teatteritilojen vuokrasopimus on voimassa vuoden 2020 loppuun, joten uusien tilojen päätöksellä on kiire. Tapiolan keskustan asemakaavaesityksessä on kansainvälisen teatterin rakennukselle paikka ns. vesiputoustalon yhteydessä. Paikka on jo aiemmin todettu erittäin sopivaksi teatterille varsinkin nyt kun metroasemalta olisi kulku suoraan teatterin ovelle. Kaava on yksimielisesti hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa toukokuussa 2014 kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto oli kiirehtinyt  sitä 07.04.2014 tekemällään päätöksellä..Teatteri- ja kulttuuriväki oli helpottunut kun vihdoinkin  saadaan teatteritalo Espooseenkin.

Kaupunginhallituksen ekyj:n kokouksessa 06.06. 2016 teatteriasian esittelyssä kaksi perusvirhettä
Asemakaavaesitystä ei kuitenkaan viety kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Toimialajohtaja Olli Isotalolta on vaadittu usealta taholta selitystä viivyttelyyn.
Sittemmin julkisuutteen tuli tieto että vastoin EKYJ:n 07.04.2014 tekemää linjapäätöstä  toimialajohtaja Isotalon alaisuudessa oli valmisteltu suunnitelma rakentaa teatteritilat Kulttuurikeskuksen edustan torin alle, maan alle. Lisäksi aikomus oli purkaa osa Kulttuurikeskuksen seinää. Syksyllä 2015 kh:n elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ei hyväksynyt esittelijän ehdotusta, vaan päätti että tästä vaihtoehdosta  ja asemakaavan mukaisesta vaihtoehdosta tehdään edullisuusvertailut kesään 2016 mennessä. Selvitys ei ollut asianmukainen ja sitä kästeltäessä 06.06.2016 siinä oli kaksi perusvirhettä.

Teatteritilojen rahoituksesta ei selvitystä
 Ensimmäinen perusvirhe koski rahoitusselvityksen puuttumista kokonaan. Virkamiesselvitys lähti siitä että sijoitetaan taetteritilat maan alta kaupungin voimavaroilla koska luuloteltiin, että se olisi halpaa ja edullista. Lainkaan ei otettu laskelmiin teatterisäätiön pitkäaikaista rahoitusta yksityisellä rahalla. Teatterisäätiön hallituksen kokouksessa 02.11. 2016 hallituksen puheenjohtaja Olli Männikkö kertoi miten aikaisemmissa suunitelmissa oli saatu luotettavat selvitykset yksityisestä rahoituksesta. Hallituksessa todettiin että asemakaavaesityksen mukaiselle paikalle Tapiolan keskustaan rakennettavaan uuteen teatteritaloon on aiempia suunnitelmia vielä helpompi saada yksityistä rahoitusta. Hallituksessa korostettiin, että teatteritilojen toinen osapuoli. Kaupunginteatterisäätiö ei ole esittänyt teatteritalon rakentamista kaupungin voimavaroilla. Olemme lähteneet siitä, että kun teatterirakennuksen paikasta on päätetty tehdään talosta arkkitehtisuunnitelmat ja hankitaan yksityinen rahoitus. On selvää, että maanalaiselle teatterille tuskin saadaan yksityistä rahaa eikä sitä siihen tarvitakaan, vaan parempi on, että kaupunki sijoitta sinne muita toimintojaan, jotka muualla ehkä vaatisivat enemmän kaupugin rahaa.

Kulttuurikeskuksen suojeluesitystä 18.05. 2016 ei esitelty ekyj:n 06.06.2016 kokoukselle
Toinen perusvirhe taetteriasian esittelyssä em kokouksessa 06.06.2016 oli ettei esittelijä kertonut, että Kultturikeskuksesta ympäristöineen oli Espoon Kulttuuriseura ry tehnyt 18.05 2016 suojeluesityksen Uudenmaan ely-keskukselle. Sittemmin esitys on otettu myös Ympäristöministeriön käsittelyyn. Virkamiesvalmistelussa ei oltu myöskään yhteydessä Kultuurikeskuksen suunnittelijaan prof. arkkitehti Arto Sipiseen. Suojeluesityksen mediatilaiuusuudessa toukokuussa 2016 arkkitehti Arto Sipinen piti absurdina suunnitelmaa rakentaa teatteritilat maan alle kun käytettävissä on jo Tapiolan keskustan asemakaava ja siinä  Aarne Ervin Tapiola näkemykseen perustuva teatteitalon paikka. Lain mukaan suojeluesitys voidaan käsitellä ennen asemakaavan laatimista maan- alaiselle teatterille, jolloin säästytään 3-5 vuoden uhraamiselta teatterin kannalta tarpeettomaan suunnitteluun. Espoon Kulttuuriseuran puheenjohtajana kerroin hallituksessa, että asiantuntijoiden mielesta suojeluesitys todennäköisesti hyväksytään.

Tarvittavista teatteritiloista selvitys kaupunginteatterisäätiön hallitukselle
Tässä hallituksen kokouksessa 02.11. teatterijohtaja sai tehtäväkseen esittää kaksi vaihtoehtoa teatterin tarvitsemista esitystiloista, lavastetiloista ja yleisötiloista. Haliitus käsittelee näitä selvityksiä joulukuun kokouksessaan.  Aikanaan hallitus tulee esittämään teatterirakennuksen suunnittelijoile ja rahoittajille kansainvalisen teatterin tilatarpeet.

Teatterirakennuksen saamiseksi tarvitaan seuraavat päätökset
1. Kaupunginvaltuusto hyväksyy Tapiolan keskustan asemakaavaesityksen josta kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti toukokuussa 2014 
2. Kaupunginteatterisäätiön hallitus tekee alustavan suunnitelman tarvittavista teatteritiloista, jonka perusteella tehdään rakennussuunnitelman luonnokset ykstyisten rahoittajien rahoitussitomuksia varten
3.. Sovitaan teatteritoiminnan vuotuisesta valtion- ja kaupungintuesta.. Espoon kaupungilta tarvitaan tähän arvioni mukaan 5-6 milj. euroa vuodessa. 

Espoon Kaupungilta ei tarvita rahaa teatteritilojen rakentamiseen 
Espoon kaupungin ei tarvitse suunnitella taetteritiloja maan alle eikä muihinkaan taloihin.

Toimitusjohtaja Jarkko Rahkonen,  sd-valtuustoryhmän jäsen, varavaltuutettu

Kaupunginteatterisäätiön hallituksen varajäsen, päättäjänä 02.11.2016 hallituksen kokouksessa.
Aiemmin mm. Espoon kaupungin tilintarkastajien puheenjohtaja
Aiemmin mm. suurten konsernien  talousjohdossa, liiketoiminta- budjetti ja rahoitusasioissa
Vieläkin omien pienten osakeyhtiöiden johdossa
Levyseppä Turun telakalla nuorena ennen yliopisto-opintoja

lauantai 12. marraskuuta 2016

ESPOON KANSINVÄLISEN TEATTERIN RAKENNUS TAPIOLAAN

Kuntavaalit 2017 kirjoitus nro2

ESPOON KANSINVÄLISEN TEATTERIN RAKENNUS TAPIOLAAN
Olin ke 02.11.päättäjänä  Espoon Kaupunkiteatterisäätiön hallituksen kokouksessa, jossa käsiteltiin mm.tulevien taetteritiojen ratkaisuja. Todettiin että Revontulihallin teatteritiloja tullaan vuokraamaan vain vuoden 2020 loppuun saakka. Uusien teatteritilojen päätöksillä on siis kiire.
UUDET TEATTERITILAT
Uusien teattertilojen sijoittamista on käsitelty 06.06.2016 kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa. Kerroin hallituksessa että esittely oli virheellinen koska kokoukselle ei esitelty Espoon Kulttuuriseura ry:n (jonka puheenjohtaja olen) tekemää tuoretta suojeluesitystä, 18.05.2016, joka koskee Kulttuurikeskusta lähiympäristöineen. Kultturitoimen suunnitelmien mukaan uudet teatteritilat on aiottu sijoittaa Kultturikeskuksen torin alle. Lisäksi on aiottu repiä Kulttuurikeskuksen seinää, josta ei ole edes neuvoteltu talon suunnittelijan prof. arkkitehti Arto Sipisen kanssa Tästä esityksestä ei ole tehty asemakaavaa.jonka tekemiseen kuluu noin 3-5 vuotta. Tämän vaihtoehdon toteuttaminen ei ole mahdollista vuoden 2020 loppuun mennessä
Espoon Kulttuuriseuran suojeluesityksen mediatilaisuudessa toukokuussa 2016 arkkitehti Arto Sipinen totesi, että on absurdia rakentaa teatteritilat maan alle. Varsinkin kun on käytettävissä toukokuussa 2014 hyväksytty Tapiolan keskustan asemakaavaesitys, jossa teatterirakennus on sijotettu ns. vesiputoustalon yhteyteen. Tämä sijainti vastaa arkk.. Arto Sipisen mukaan erinomaisesti Tapiolan suunnittelijan Aarne Ervin näkemystä. Merkittävää on, että metrotunneli johtaa suoraan tulevan teatterin ovelle.
Kerroin hallitukselle, että suojeluesitys on otettu myös Ympäristöministeriön käsittelyyn.
TEATTRITALON RAKENTAMISEN RAHOITUS
Hallituksen kokouksessa todettiin, että emme ole koskaan esittäneet Espon kaupungille rakennksen rakentamista kaupungin määrärahoilla. Puheenjohtaja Olli Mäniikkö kertoi aikaisemmista suunniteluvaiheista joissa oli saatu usita lupauksia teatteritalon rakentamisesta sponssorirahoilla. Hallitus päätti, että näitä. rahoitusneuvotteluja varten tulee laatia visio teatterimme tulevaisuudesta, siitä millaista teatteritoimintamme olisi uudessa teatterirakiennuksessa kymmenen vuoden päästä. Asiaa käistellään hallituksen joulukuun kokouksessa. Vision pohjalta hallitus päättää uusista teatteritiloista
Keskustelussa todettiin myös että selvitysten mukaan teatteri- ja kulttuuriväestä noin 90% kannattaa uutta teatterirakennusta. Maanalaiselle teatterille ei ole löytynyt kannattajia taetteriväessä.

Teatteri maan alle, absurdia

Kuntavaalit 2017 teksti nro1

julkaistu fb-sivullani 08.06.2016
Kirjoituksessa kerron sd-valtuustoryhmän taetteriasian akäsittelystä 06.06
Toiseksi kerron Espoon kulttuuriseura ry:n (jonka pj olen)tekemästsä Kulttuurikeskuksen ympäristöineen suojeluesityksetä Uudenmaan ely-keskukselle 18.05.2016
Kolmanneksi kerron teatteriasian virheellisestä esittelystä kh:n ekyj:n kokouksessa 06.06.2016
Neljänneksi kerron kulttuutikeskuskusen suunnitteliajn prof., arkkitehti Arto Sipsen lausnnosta: "absurdia rakentaa teatteritiloja maan alle".

Teattertaloasiasta liikkeellä olevien virheellisten tietojen oikomiseksi pyydän lukemaan seuraavat kirjelmäni, hyvät sd-valtuustoryhmän jakelussa olevat

Ryhmässä oli esillä myös taetteritaloasia, joka iltapäivällä oli ollut kh:n ekyj:(=elinkeino-  ja kilpailukykyjaostao) kokouksessa päätösasiana. totesin ryhmässä Markku Sistoselle (kh:n vpj) kiitos, että hän paljasti sen että päättäjille oli  kerrottu muunnettua totuutta ettei mitän suojeluesitystä muka ole jätetty ely-keskukseen.
Valitettavasti maanalaisen teatterin kannattajien harhautus onnistui ja kh:n jaoston em kokous päätti teatteritilat suunnitellaan maan alle ahtaisiin tilohin. Tämä päätös joudutaan peruuttamaan koska suojeluesitys on jätetty 18.05. ja se keskeyttää kaiken Kulttuurikeskusta vahingoittavan suunnittelun. Lainmukaan keskeyttää heti ja viimeistään 
 asemakaavaehdotusta tehtäessä
Olen kaksi kertaa voittanut Espoon kaupungin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tämä tulee olemaan kolmas kerta ja samalla teatterin ja kulttuurin voitto.

Arvoisat ryhmän jäsenet
Sosialidemokraatit olkoon kannattamassa kansainvälisen teatterimme rakennusta maan päälle Tapiolan keskustaan 28.05 2014 hyväksytyn asemakaavaesityksen mukaisesti.
Markulle vielä, kiitin jo Sinua tiedosta toivon, että saan kiittää Sinua vielä maanpäällisen teatterirakennuksen kannattamisesta jatkossa.
Kesäterveisin Jarkko
XXXXXXXXXXXXXXXXXX
kesäkuun 08. kirjoituksen toinen osa käsitteöee valitusta Uudenmaan ely-keskukseen
Espoon Kulttuuriseura ry jätti allekirjoittamani Espoon Kulttuurikeskusta koskevan suojeluesityksen Uudenmaan ely-keskukseen 18.05. 2016. Valituyksen valmistelussa oli mukana teatteriystäviä.

Ely-keskuksen ylitarkastaja Henrik Wager ilmoitti virallisesti Espoon kaupungin edustajille ennen em kh:n ekyj:n kokousta  05.06. ja 06.06. että suojeluesitystä ei ole jätetty ely-keskukseen. Ajankohta oli erittäin vahingollinen Kultuurikeskuksen kannalta, koska teatteritalon paikasta on kaksi kilpailevaa vaihtoehtoa joita punnitsi keskenään kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto eli eky-jaosto 06.06. päivällä. Kaupunginhallituksen varapj. Markku Sistonen väitti illan sd-valtuustoryhmän kokouksessa 06.06.
jossa olin paikalla ettei suojeluesitystä ole jätetty eikä sitä ollut mainittu ko asian esittelytekstissä asiasta ekyj:n päätettäessä.asiasta päivällä.
Virheellinen väite virallisessa kokouksessa vaikutti ratkaisevasti siihen, että eky-jaosto päätti esittää teatteritaloa Kulttuurikeskuksen yhteyteen mikä saamieni suunnitelmien mukaan merkitsee mm. Kulttuurikeskuksen erään seinän ja edustan torin repimistä. Kulttuurikeskus on yksi kolmesta suomalaisesta rakennuksesta maailman arkkitehtuuriatlaksessa ja täyttää rakennusperinnön suojelemista koskevan lain suojelun edellytykset asemakaavasta riippumatta. Suojeluesityksessämme on lain vaatimukset täyttävät perustelut suojelulle. Nehän on siis luettavissa ely-keskuksessa (katso sen arkistosta nestissä) esityksestämme.
Sain 06.06. päivällä tietää Wagerin ja espoolaisten maanalaista teatteria ajavien väittävän että suojeluesitystä ei olekaan jätetty. Ryhdyin heti selvittämään virhetiedon syntyä. Ely-keskuksen sisältä sain tietää, että Wager ei tiennyt että meillä on ely-keskuksen todistus esityksen jättämisestä 18.05. Wager oli onnistunut taivuttamaan kirjaamon Pirkon (sukunimeä minulla ei ole) väittämään että vain 23.05. jätetty liite löytyy. Vaimoni Marja Rahkonen soitti kirjaamoon ja kertoi, että meillä on kuitti esityksen jättämisestä. Puolen tunnin kuluttua tuo Pirkko soitti vaimolleni, että suojeluesitys olikin löytynyt toisesta kaapista – soittaja vaikutti olevan peloissan mitä virhetiedosta seuraa. Esityksen löytymisestä ilmoitettiin myös Wagerille joka vielä väitti ettei suojeluesitystä ole.
Tietäen parin ely-kesuksen virkamiehen liian hyvät yhteydet espoolaisiin maanalaista teatteria ajaviin teknisen toimen virkamiehiin painotin vaimolleni että ehdottomasti kuitti pitää vaatia kun hän vie esityksen kirjaamoon. Näin Marja teki ja nyt on selvitettävä Wagerin osuus virheellisen tiedon laajasta levittämisessä kaupungille Kulttuurikeskuksen vahingoksi. Toivon, että ely-keskus lähettää minulle selvityksen tulokset mahdollisimman pian jolloin poliisitutkimusta asiasta ei tarvita. Toivon, että ely-keskus ilmoitaa asiasta Espoon kaupungille joka voi harkita asian uudelleen käsittelyä pian.

Kerron vielä että Kulttuurikeskuksen suunnittelijalta arkkitehti, professori Arto Sipiseltä ei Espoon kaupunki pyytänyt muutossuunnitelmista lausuntoa. Järjestämässämme mediatilaisuudessa 19.05. Arto Sipinen kutsui tätä Espoon kaupungin synnyttämäksi skandaaliksi. Maanalaista teatteritaloa Sipinen piti täysin absurdina. Hänen mielestään Tapiolan keskustan 28.05. 2014 hyväksytyn asemakaavaesityksen mukaisesti sijoitettava teatteritalo toteuttaisi erinomaiseti Aarne Ervin alkuperäistä Tapiolailmettä.
Espoon Kulttuuriseura ry toivoo, että ely-keskus päättää pikaisesti suojeluesityksemme mukaisesti Kulttuurikeskuksen suojelusta Espoon kaupungin suunnittelun ohjaamiseksi lain vaatimuksia noudattamaan.
Espoossa 06.06.2016
Espoon Kulttuuriseura ry puheenjohtaja Jarkko Rahkonenjarkkorahkonen33@gmail.com