Useiden espoolaisten pyynnöstä lähden kuntavaaliehdokkaaksi vaalivoittomme tukemaan..Ehdokaskuvani löytyy Espoon demarien kuntavaalien 2021 ehdokaslistalta.

https://www.facebook.com/jarkko.rahkonen.7

 Pyynnöstä luettelen eräitä tärkeimpiä tehtäviäni jotka myös tukevat mahdollista valtuustotyötä.

Toisaalla elämäni tarinaa on luettaviaa jarkkorahkosenblogi.blogspot.com,

1.Tehtäviä Espoon kaupungilla

1.1 Espoon kaupungein tilintarkastajana v1982, puheenjohtajana 1983-1987

1.2 Ympäristölautakunnan jäsen vaalkaudella 2009-2013

 1.3 Vanhusneuvoston varapuheenjohtajana ja sitten puheenjohtajana 2009-2013

2. Espoon sos.dem. kunnallisjärjestössä

2.1 Sos.dem.. valtuustoryhmän jäsen ja varavaltuutettu vv 2013-2017

2.2. Kunnallisjärjestön edustajistossa olen ollut yli 20 vuotta ja sen hallituksessa yli 20 vuotta

2.3-Espoon Ruusun perustajana ja sen vastuutoimittajana  Olen toiminut lukuisissa työryhmissä ja valmistelutehtävissä

2.3 Kauklahden sos.dem. yhdistyksen hallituksessa olen toiminut yli 20 vuotta ja nyt varapuheenjohtajana.

 2.4 Uudenmaan sos.dem. piiri

Piirikokousedustajana  ollut yli 20 vuotta tehnyt piirikokousaloitteita ja muissa tehtävissä-

3, Sos.dem. puolue

3.1  Pääministeri Kalevi Sorsan pääministerin sihteerinä ja puolueen ministereiden sihteerien ja avustajien ryhmän vetäjänä. Sain virkavapautta Rutatiehallituksesta. Tässä roolissa lukuisia valtionhallinnon tehtäviä

3.2 Liikennemin. Valde Nevalaisen v1972 ja II valtiovarainminsteri Esko Niskasen 1972-75 pol.siht.

3.3 Puoluekokouksissa olen ollut jäsenten valitsemana useissa kokouksissa sekä puolueen johdon nimeämänä asiantuntijana useissa kokouksissa.

3.4 Puolueen useissa työryhmissä valmistelemassa puoluekokouksessa käsiteltäviä asioita. Aluksi liikenne- ja viestintäpoliittinen työryhmä vv 1970-1974 siht. ja sitten sen varapj

  Nyt jäsenenä Demokrtian tulevaisuus ryhmässä ja siinä alaryhmässä "Demokraattinen osallistuminen, kolmannen sektorin toimintaedellytykset ja tasa-arvo"

4. Valtionhallinnon johtotehtäviä

4.1 TVH eli tie- ja vesirakennushallitus oli keskusvirasto jossa aloitin virkaurani 1964..TVH:n tehtävänä oli suunnitella, rakentaa ja kunnossapitää kaikki Suomen yleiset tiet ja lossit. Ensimmäinen tehtävänäni oli laskelmin osoittaa mikä tie- tai tieverkkovaihtoehto on taloudellisesti edullisin. Pian kehitin kustannus/hyötyanalyysin jossa otettiin huomioon myös tienkäyttäjän kustannukset ja aikahyödyt.

Laskelmissa käytin maan suurimpia ja tehokkaimpia tietokoneita. Johdollani suunniteltiin koottavaksi kaikkien Suomen teiden rakenne- ja kapasiteettitiedot tierekisteriin jonka paikallisorganisaatio toteutti.  TVH:n pääjohtaja esitteli tämän Suomen tierekisterin kansainvälisessä tiekonekongresissa kesällä  1970 jossa se sai ansaittua huomiota

Suunnittelin TVH:n atk-toimiston jossa toimi n. 120 henkilöä ja toimistolla omat tietokoneet. Tulin sen suunnittelupäälliköksi, josta siirryin 1970 Rautatiehallitukseen

4.2 Rautatiehallitus johti Valtionrautatieitä (VR) kaikessa ja oli seuraava toimipaikkani. Tehtävänäni oli suunnitella koko organisaation kirjanpito ja laskentajärjestlmä silloisen vanhan kameraalisen eli halinnollisen kirjanpidon tilalle. Sain koota henkilöt omaan laskentayksiköön tehtävää suorittamaan vuonna 1970 (lähdin 1984). Valmistunut tulos VR:lle oli Suomen valtionhallinnon ensimmäinen liikekirjanpitojärjestelmä jota koko organisaatio käytti (noin 20 000 henkilöä)  Kun nyt voitiin selvittää mitä eri kuljetustehtävät ja erikokoiset kuljetukset maksavat voin kehittää rautateille samanlaisen edullisuusvertailujärjestelmän (cost/benefit analysis) kuin TVH:lle aiemmin.. Laskentajärjestelmän ansiosta voitiin tilinpäätöksessä esittää VR:n oikea vuotuinen tules ja lehdistön vuotuin irvailu alijäämistä loppui.

Sitten voitiin ryhtyä strategiseen suunnitteluun jolla muutaman vuoden tähtäimellä voitiin suunnitella koko maan edullisin kuljetusjärjestelmä. Tätä esittelin kun Posti- ja Telehallituksen pääjohtaja Pekka Tarjanne oli VR:n pääjohtajan vieraana 1984. Seuraus luvussa 4.3

4.3 Posti- ja Telehallitus johti sekä Postia että Teleä (kaikki valtion puhelimet ja tietokaapelit) Organisaatio oli suuri ja posti- ja teletoimipaikkoja oli ympäri Suomea kaikkiallaj, henkilöstö 35 000. Pääjohtaja pyysi minua vuonna1984 hakemaan koko organisaation  budjettipäällikön virkaa.  Nimitysesityksen virkaan teki pääjohtaja ja nimityksen Valtioneuvosto (siis pääministeri ja ministerit) koska virka oli erittäin merkittävä valtiolla. Tehtävänäni oli suunnitella uusi  Postin ja Telen budjetti- ja laskentajärjestelmä (kumpikin erikseen omana kokonaisuutena) Kun järjestelmät valmistuivat sain tehtäväkseni suunnitella sekä Postin että Telen muuttamisen keskusvirastosta valtion liikelaitokseksi. Tätä helpotti kun budjetti- ja laskentajärjestelmä vastasi  ykstyisten yhtiöiden parhaita budjetti- ja laskentajärjestelmiä.

Tehtäväni onnistui  joten Valtioneuvosto esitti ja Eduskunta päätti perustaa ko liikelaitokset. Tämän jälkeen liikelaitokset on muutettu osakeyhtiöiksi.

4.4 Vuonna 1989 sain virkavapautta Maailman Pankin (World Bank) projektipäällikön tehtävään jossa minun tuli suunnitella Indonesian valtion telelaitoksen johtamis- ja budjetointijärjestelmä.  Valtio oli valtava asukkaita silloin 190 miljoonaa ja maantieteelliseti ulottui viidelle (siis viiden tunnin) aikavyöhykkeelle. Minulla oli Suomen Telen järjestelmä kannettavalla tietokoneellani joka oli muuten ensimmäisiä Suomessa. Suomessa tiettävästi muilla liikelaitoksilla tietojestelmät olivat vielä silloin isoilla tietokoneilla ei kannettavilla. Indonesian telelaitos oli aikonut rakentaa jokaiselle saarelle omat teletoimipaikat merikaapelien varaan. Viikon neuvottelun jälkeen suostuttiin ehdottamaani satellittien varaan suunniteltavaan järjestelmään sen tueksi minulla oli tuoretta tietoa Suomen ystäviltäni. Työni valmistui puolessa vuodessa. Esittelin raporttiani Maailman Pankin johdolle Yhdysvalloissa marraskuussa 1989. Kun esittelyn piti alkaa minulta kysyttiin missä paperisi ovat. Vastasin sopiiko että esittelen sen tällä ja nostin kannettavani pöydälle.. Noin 20 minuutin esittelyn päätteeksi sanoin että raportin voi tästä tulostaa kytkemällä tulostimeen ja painamalla nappia. Suurta tyytyväisyyttä koin hämmentyneiden asiantuntjoiden kiitoksista. Sanoin vielä että näin meillä Suomessa tehdään johtamis- ja laskentajärjestelmiä johtajien kannettaville. 

4.5 Ympäristösuojeluneuvosto varajäsen vv1973-1976 jäsen vv1977-1983 ja sen suojelujaoston pj, Liikenneturvallisuustoimikunta jäsen sekä Liikenneturvan hallituksessa jäsen ja varapj

4.6 Rafael Paasio mitali v2008 SDP jaSuomen leijonan I lk;n ritarimerkki v 1989 Tasvallan Presidentti          Indonesian projektin jälkeen palasin Posti- ja telehallitukseen jossa joulukuussa järjestetyssä tilaisuudessa pääjohtaja ojensi minulla Tasavallan presidentin myöntämän Suomen Leijonan I lk:n ritarimerkin

5 Toiminta yksityisissä yrityksissä

Vuodesta 1994 eteenpäin toimin asiantuntijana lähinnä pienyrityksissä liiketoiminnan ja johtamisjärjestelmän suunnittelussa. Osakeyhtiöiden hallituksissa olen vieläkin muutamissa.

6Toiminta yhdistyksissä

TVH:n tieverkkosuunnittelu sai tustumaan kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun. Olin perustamaassa  Yhdyskuntasuunnitteu/Yhteiskuntasuunnitteluseuraa. Toimin pitkään Yhdyskuntasuunnittelulehden päätoimittajana virkatöiden ohessa. Olin perustamassa  myös Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistöä jolla oli suuri vaikutus kevyen liikenteen kehittämisessä. Lukuisia muita yhdistyksiä joissa olen toiminut en tässä mainitse...

7. Toiminta työmarkkinajärjestöissä Toimiessani TVH:ssa ja VR.llä toimin aktiivisesti niiden työntekijä yhdistyksissä, liittokokouksissa ja hallituksissa

HUOM! elämäntarinani on luettavissa jarkkorahkosenvaaliblogi.blogspot.com sekä jarkkorahkosenblogi.blogspot.com

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe

Tämän juhlapuheen pidin kun juhlavieraana minulta kysyttiin voitko pitää itsenäisyyspäiväpuheen koska alunperin sovittu puheeenpitäjä kansanedustaja NN ilmoitti yllättäen esteen.. Suostuin ja lauluesityksen aikana mietin puheeni pääkohdat ja puhessa niiden sisällöt jotka hyvin tunsin.Todistajanani on paikalla ollut järjestävän yhdistyksen jäsen Matti Viitasalo. 

Jarkko Rahkonen

7. joulukuuta 2014  · 

Hyvät itsenäisyyden juhlijat, hyvät juhlavieraat!

Itsenäisyyspäivän 06.12.2014 juhla

Meritorin koululla Kivenlahdessa Espoossa klo 12-

juhlapuhe Jarkko Rahkonen, Espoon Wanhojen Toverien puheenjohtaja 01.1.2015-

Minulla on ilo olla taas täällä Espoonlahden sosialidemokrattien järjestämässä itsenäisyyspäivän juhlassa kuten on ollut yli kymmnenen kertaa peräkkäin tätä ennen. On arvokasta että tämä perinteelliseksi tullut paikallinen juhla järjestetään – se osoittaa itsenäisyytemme arvostusta täällä.

Viime aikoina on ollut useita Talvisodan syttymisen 75-vuotistapahtumia. Täällä keskuudessamme on useita jotka omakohtaisesti muistavat miten suuri naapurivaltio hyökkäsi rajan yli pieneen Suomeen. Tuolloin kansainvälinen lehdistö piti selviönä Suomen häviötä. Toisin kävi, Suomea ei vallattu, suunnitellut voitonjuhlat Helsingissä jäivät pitämättä. Suomen kansan puolustustahto, kaikkien voimiemme yhdistäminen selittää tuloksen. Kuvaava on että tuolloin ammatillinen työntekijäjärjestö ja työnantajien järjestö solmivat yhteistyösopimuksen, ns Tammikuun kihlauksen joka yhdisti voimat tuolloin ja jatkossakin. Suomen miehet rintamalla ja naiset kotirintamalla yhdistivät voimansa ja maamme säilyi valloittamatta. Viimeaikaiset talvisodan 75-vuotistapahtumat ovat tehneet tutuksi tämän puolustustahdon nuorimmillekin sukupolville ja yhdistävät nyt kansakuntaamme tämän päivän itsenäisyyden arvostamiseen.

Talvisodan jälkeen seuraavana vuoden 1941 kesällä alkoi ns. jatkosota joka jatkui välirauhaan syyskuussa 1944 ja aikanaan Pariisin rauhansopimukseen. Suomea ei vallattu, mutta jouduimme tekemään raskaan rauhansopimuksen: osa maastamme luvutettiin ja siirtoväki asutettiin muualle Suomeen. Maksettiin raskaat sotakorvaukset. Koko kansakunnan yhteisin ponnistuksin selvittiin, itsenäisyys säilyi ja vahvistui. Rakensimme yhdessä 1960-, 1970- ja 1980 luvuilla hyvinvointivaltion joka tuottaa palveluja ja turvallisuutta kaikille suomalaisille: ikääntyville, työikäisille, nuorille ja lapsille. Puutteitakin vielä on, muuta niitä korjataan voimavarojemme mukaan.

Suomalaisen kansakunnan yhteistyön menestyksiä on aihetta tuoda esiin näin kaikissa itsenäisyysjuhlissa. Täällä sosialidemokraattiien järjestämässä kaikille avoimessa itsenäisyysjuhlassa on syytä korostaa, että kaikissa em. vaiheissa ammttiyhdistysliikkeen ja sosialidemokrattien panos on ollut ratkaiseva. Kaikkien suomalaisten kyky yhteistyöhön on itsenäisyytemme voima. Tähän yhteistyöhön kannustaa edelleen ankarat yhteiset kokemuksemme itsenäisyytemme puolustamisessa.

Euroopan kansojen myönteiset tapahtumat 1990-luvulla loivat uskoa uuteen rauhallisen kehityksen aikakauteen. Toiset on nyt näkymät. Viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa ja muualla ovat kansainvälisessä keskustelussa antaneet aihetta huolestuttaviin näkemyksiin. Suomessa tämä on synnyttänyt monenlaista keskustelua huolestunutta ja uudella vaaratilanteella pelotteluakin. Haluan vastata tähän keskusteluun tosiasioilla joita päivitän käymällä vuosittain valtakunnallisten maanpuolustuskurssien tilaisuuksissa.

Viittaan myös puolustusvoimien entisen komentajan kenraali Gustav Hägglundin kesällä julkaistuun kirjaan. Hän uskoo Suomen selviytyvän nyt ja minä uskon myös.

Tässä voin tuoda esiin vain muutaman vakuuttavan tosiasian.. Suomen maanpuolustustahto on edelleen vahva ja siinä kansakuntamme on edelleen yhtenäinen. Turvallisuuspolitiikastamme päätetään eduskunnassa yksimielisesti. Maan ulkopoliittinen johto osoittaa kannanotoillaan tuntevansa tilanteen vaatimukset.

Useista Euroopan maista poiketen meillä on edelleen yleinen asevelvollisuus. Tämän ansiosta meillä on koulutettu reservi – kolme sataa tuhatta henkilöä ja päätettyjen muutosten jälkeenkin 230 tuhannen reservi. Tämä on Euroopan kolmanneksi suurin koulutettu joukko. Mannpuolustustahto on edelleen korkea ja kansakunta siinä yhtenäinen. Korostan myös valtakunnallisten maanpuolustuskurssien merkitystä kaikkien suomalaisten johtotehtävissä olevien kouluttamista yhtenäisellä ohjelmalla turvallisuuspolitiikkamme tehäviin ja valmiuden ylläpitoon. Viime aikoina olen perehtynyt maamme kyberturvallisuuden kehittämiseen. Tämä tarkoitaa sitä, että maamme on valmistautunut elintärkeän tietoverkkomme varmistamiseen kaikissa olosuhteissa. Tässä Suomi on eräs johtavista maista.

Uskon, että Suomi selviytyy edelleen kun muistamme edellä mainitut yhtenäiset kokemuksemme maanpuolustustyössä ja itsenäisyyden turvaamisessa. Koko kansakunnan yhteistyöllä me onnistumme.

Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivän jatkoa