Kaupungintalon purku suurta tuhlausta

Olen ehdolla Espoossa numerolla 593.

**

HS:n kuntavaalit2008 blogissa on avattu keskustelu vasta vähän yli 30 vuotiaan korjauskelpoisen Espoon kaupungintalon purkamisesta. Vastauksessani esitän tuhlailusta esimerkkinä myös yli 50 miljoonan euron pääomahävikin rahastojen taitamattomassa hoidossa.

Tässä kommenttini (3.10.2008):

Espoon kaupunginhallituksen jäsenten pitää kantaa poliittinen vastuunsa veronmaksajien varojen tuhlailevasta käytöstä.

HS avaa julkiseen keskusteluun jälleen tärkeän asian. Äänestäjien on tarpeen tuntea tämäkin äänestysvalintoja tehdessään. Asia sisältyy myös HS-vaalikoneen kysymyksiin.

Espoon kaupunginhallitus on voimakkaasti liputtanut korjauskelpoisen kaupungintalon purkamisen puolesta. Kaupunginhallitus, jokainen sen jäsen on vastuussa kaupungintalon arkkitehtikilpailun surkuhupaisesta palkitsemisesta. Vasta yli kuukauden kuluttua palkittujen valinnasta Helsingin Sanomat ja samalla me äänestäjät olemme saaneet tietoomme, mitä eri palkitut esitykset saattavat maksaa. Melkoisia eroja on.

Erityisesti pitää moittia kaupunginhallituksen jäseniä kaupungintalon suurten purkukustannusten pimittämisestä. Samalla kaupunginhallituksen jäsenet ovat voimakkaasti ja häpeämättä vaatineet kaupungintalon purkamista.

Espoon arvostettu kaupunginarkkitehtikin on vasta hiljattain saanut tietää suurista purkukustannuksia. Kaupunginarkkitehti on alun alkaen useissa yhtyksissä todistanut, että kaupungintalon saneeraminen on mahdollinen ja selvästi edullisempaa kuin uuden kaupungintalon rakentamien.

Kaupungintalon purkuhanke on painava lisä kaupunginhallituksen tuhlailevaan rahan käyttöön ja osoitus taitamattomasta taloudenpidosta. Tiedämme, että kaupungihallitus on vastuussa kaupungin satojen miljoonien eurojen rahastojen kelvottomasta hoidosta ja salkunhoitajien taitamattomasta ohjauksesta. Kaupunginhallituksen jäsenet ovat vastuussa jo nyt yli 50 miljoonan euron pääomahävikistä joka vielä suurenee maailman rahoituskriisin ulottuessa Suomeenkin.

Tärkeää on, että espoolaiset saavat tietää kaupunginhallituksen tuhlailevasta taloudenpidosta vastuulliset kaupunginhallituksen jäsenet. Kiinnostavaa olisi kuulla mitä täällä aktiivisesti kirjoittelevat vastuuhenkilöt nyt selittelevät ja kuka heistä uskaltaa reilusti myöntää poliittisen vastuunsa. Yritysmaailmassa esitetyn suuruista vahingoista vastuulliset olisivat jo itse pyytäneet eroa.

Nyt olisi tilaisuus ennen vaaleja ilmoittaa poliittisen vastuun kantamisesta. Kuka ehtii ensinnä?

Tätä kysyy ammatikseen investointisuunnitelmia tehnyt ja sitemmin myös yrityssuunnittelujaohtajana ja konsulttinakin toiminut Jarkko Rahkonen.

Ensin lähidemokratia, sitten metropoli

Olen ehdolla Espoossa numerolla 593.

HS kuntablogissa aloitettiin taas viestintäketju Espoon ja Vantaan liittämisestä Helsinkiin. Seuraavassa vastauksessa toistan aiempaa, muutta uutta on metropolin kolmas vaihe.

Tässä kommenttini (1.10.2008):

Kaupungit on pilkottava eikä dinoa tule kasvattaa

Espoon, Kauniaisen ja Vantaan liittäminen Helsinkiin vain rajat poistaen ilman lähidemokratian toteuttamista synnyttää dinosauruksen, joka pakahtuu ihmisten voidessa pahoin lähipalveluiden heikentyessä ja lähiturvattomuuden lisääntyessä.

Entisenä helsinkiläisenä tiedän, että sen keskushallinto jo nykyisellään kohtelee huonosti suuriakin kaupunginosia ja erittäin huonosti joitakin pieniä, muutaman tuhannen asukkaan alueen ihmisiä. Helsingissäkin pitäisi toteuttaa lähidemokratia sen kaupunginosissa ennenkuin yritetään hotkaista naapureita.

Olen esittänyt, että Espoossa pitäisi Kauklahdessa ja Keski-Espoon, Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden aluekeskuksissa toteuttaa lähidemokratia antamalla niiden asukkaille oikeus valita omat valtuustonsa, jotka päättäisivät miten niiden budjetin puitteissa hoidetaan lähipalvelut, kuten 20-60 tuhannen kaupungeissakin.Samoin tulisi Vantaalla ja Helsingissäkin menetellä, jolloin syntyisi 24-30 uutta kaupunkia nykyisten neljän alueelle.

Toisessa vaiheessa nämä kaupungit muodostaisivat yhdessä Helsingin metropolin, jolle sen asukkaat valitsisivat metropolivaltuuston ja se edelleen metropolihallituksen ja lautakunnat. Metroplin tehtävänä olisi asuntotuotanto, kaavoitus, liiikenneinfra, energiahuolto, vesi- ja jätevesi, jätteasiat, terveydenhoito, korkeakoulutus ja ammattikoulutus, kultuurilaitokset, elinkeinopolitiikka ja metropolin kilpailukyky. Tässä lueteltuja asioita hoidettaisiin myös kaupunkitasolla sovitun mukaisesti

Kolmannessa vaiheessa metorpoliin voitaisiin liittää omien esitystensä mukaisesti lähikuntia, mahdollisesti kaikki nykyiset 14 kuntaa.

Mielestäni meidän tulee lopettaa kiistely tierumpupolitiikkojen kanssa ja koottava kaikki seudun poliittiset päättäjät puhaltamaan yhteiseen hiileen ja synnyttämään Tukholman, Pietarin ja muiden lähellä olevien metropolien joukossa menestyvä Suomen ainoa metropoli, Helsingin metropoli.

Olen jo koonnut aiheesta aineistoa ja kehitellyt esitykseni visiota - ehkäpä siitä on käyttöä kun em. ehdotustani toteutetaan. Siitä olen varma, että ihmisystävällinen Helsingin metropoli toteutuu aikanaan.

Aikanaan taistelin 1970 luvulla teiden nopeusrajoitusten puolesta ja Helsingin kävelykatujen puolesta, !980-luvulla vaadin lakia vielä vapaana olevien vesistöjen säästämiseksi rakentamiselta (olin silloin ympäristösuojeluneuvoston suojelujaostonpj), sitten viran puolesta esityksiä junaratojen nopeuksien nostamiseksi ja koko maan kattavasta matkapuhelimien tukiverkosta. Tässä muutamia esimerkkeja (muitakin voisin luetella).

Yhteistä em ajamilleni hankkeille on, että aluksi näitä laajalle väestölle hyviin tarpeellisia hankkeita vastustettiin laajasti. Mutta ne toteutuivat koska ne koettiin hyödyllisiksi ajan mittaan. Nyt tarvitaan ihmisystävällinen lähidemokratiaan tukeutuva Helsingin metropoli. Lähettäkää siitä kommnetteja myös minulle suoraan. Kiitos.

**

Kuva New Yorkista keskuspuiston laidalta.

Kiskoliikenne metropolissa välttämätön

Äänestä numeroa 593 Espoossa

Perässähiihtäjä kyselee 29.09 blogissaan Matti Vanhasen vaalitäkyn perään. Tässä omat kommenttini aiheeseen:

Jarkko Rahkonen kirjoittaa
29. syyskuuta 2008 kello 12.56

Perässähiihtäjä kyselee Matti Vanhasen vaalitäkystä. Mielestäni pääminsterille on annettava tunnustus siitä, että hän osallistui Suomen ainoan metropolin rakennetta koskevaan keskusteluun, vaikkakin heikoin perusteluin.Vaalitäkynä puutarhakaupunkipalleroiden piirtely metropolin rakenteeksi on huono. Varsinkin kun Vanhanen ei ymmärrä kiskoliikenteen välttämättömyyttä metropolin kaupunkien väliselle joukkoliikenteelle. Vanhanen esittää sähköautoja metropolin keskeiseksi liikennevälineeksi. Sähköautoja ei kuitenkaan ole saatavilla riittävästi ja niiden vaatimat uudet tiet ja ajokaistat valtaisivat viheralueet ja vaatisivat satoja miljardeja euroja.

Kiskoliikenne on Helsingin metropolialueen kaupunkien välisen joukkoliikenteen mukavin, turvallisin, nopein ja taloudellisin liikennemuoto. Varsinkin kiskoliikenteen kyky välittää tuhansia matkoja tunnissa kuluttaen murto-osan energiaa matkaa kohden sähköautoon verrattuna on merkittävä etu ilmastotavoitteiden kannalta. Kiskoliikenne tarvitsee vähän maapinta-alaa sähköautojärjestelmään verrattuna.

Vaalitäkynä Nurmijärven kunnanvaltuutettu Matti Vanhasen esitys on nurmijärveläisten kannalta huonosti harkittu. Nurmijärvi ei ole mikään puutarhakaupunki, vaan hajanainen Helsinkiäkin suurempi energiasyöppö, HS 28.09 sivu A10. Nurmijärveläisistä yli puolet käy töissä ja asioi Helsingissä tai muualla. Nurmijärven omakotiasukas maksaa raskaasti matkoistaan euroissa ja matka-ajassa. Lisäksi asuntojen energiahinnat nousevat lähiaikoina vielä nykyisestään.

Vaalitäky on huono kun nyt tulee laajasti tietoon, että nurmijärveläisyys onkin kallista. Nurmijärven imagotappio merkitsee myös vaikeuksia myydä asuntoja ilman suuria alennuksia aiemmasta arvosta.

Lohja on selvästi asukkaalle palvelukykyisempi, jonka suuri miinus on kiskoyhteyden Helsinkiin puuttuminen. Nurmijärven itäiset naapurit Järvenpää ja Kerava ovat kiskoliikenteen ansioista selvästi ihmisen kannalta sitä parempi asuinympäristö.

Lähitulevaisuudessa Helsingin mertopolialueen kaupungit tulee kytkeä kiskoliikenneverkkoon. Toivottavasti lähiaikoina Suomen pääministeri piirtelee lehteen metropolialueen joukkoliikenteelle kiskoverkon ja saa valtion panostamaan tämän alueen liikenteen päästöjen vähentämiseen tehokkaasti. Ennustan, että seuraavissa eduskuntavaaleissa aiheena on ihmisystävällinen metropoli, jossa on palveluiltaan nykyistä monipuolisempia kerrostaloja ja myös vehreää omakotiasumista n. 15 minuutin matkan päässä asemilta.

Nurmijärvi on energiasyöppö

Äänestä numeroa 593 Espoossa

HS:n kuntablogissa su 28.09 kysytään "Onko Nurmijärvi Luciferiakin pahempi"

Kommentissani kannatan kiskoliikenteen ketjuttamia 30-50 tuhannen asukkaan kaupunkeja. Aiemmin olen kirjoittanut, että Espoon Kauklahden ja muiden viiden kaupunkikeskustan tulee saada lähipalveluissa itsehallinto, omat valtuustot ja budjetit. Kiskoliikenne yhdistää jo nyt Kauklahden, Kauniaisen ja Leppävaaran sekä pian metron ansiosta Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden muuhun metropoliin. Tässä kirjoitukseni:

Jarkko Rahkonen kuntavaaliblogissa
28. syyskuuta 2008 kello 12.11

Kunnanvaltuutettu Matti Vanhasen Nurmijärvi on energiasyöppö

Nurmijärvellä on vähän työpaikkoja ja yli puolet nurmijärveläistä ajaa töihin ja muille asioilleen Helsnkiin tai lähiseudulle. Vain pieni osa matkustaa busseilla ja suurin osa henkilöautoissa. Tämä kuluttaa kallista päiväaikaa ja polttoaineitta ilmaa saastuttaen.

Puutarhakaupunki on kiva asuinympäristönä samaan tapaan kuin aiemmin sanottiin: omakotitalo järvenrannalla Helsingin keskustassa. Mutta vain sellainen kaupunki on realistinen ja ihmiselle hyvä, jossa vihreän asuinympäristön lähellä on koulut, terveysasema, kaupat ja muut palvelut sekä erityisesti kiskoliikenne joukkoliikennevälineenä.

Kaupunkisuunnittelu ei ole niin helppoa kuin maallikot ja vanhaset luulevat. Kaupunkialueen asumisen, työpaikkojen, koulujen, terveysasemien, kauppojen, kulttuuri- ja urheilupaikkojen sijoittelu vaatii yhteiskuntasuunnittelijoiden, arkkitehtien, insinöörien, ekologien, taloussuunnittelijoiden ja muiden erikoisalojen asiantuntijoiden hyvää yhteistyötä.

Aikanaan liikkennesuunnittelijana optimoin tieverkkoja ja junaliikennettä matemattisella dynaamisella ohjelmoinnilla ja operaatiotutkimuksella. Kun ajattelee, että vielä muut edellä luetellut toiminnot pitää sijoitella sovittujen tavoitteiden mukaan optimaalisesti, niin ymmärtää suunnittelutehtävän vaativuuden.

Yleensä suunnitellaan asuttuun ympäristöön, jolloin joudutaan tekemään monenlaisia kompromisseja ihannetavoitteista eri intressitahojen oikeuksien ja taloudellisten tekijöiden välillä. Käytännössä on havaittu, että edullisinta on suunnitella 30-50 tuhannen asukkaan kaupunkeja. Tällöin työpaikkaomavaraisuus ja eri palvelujen läheisyys voidaan parhaiten sovittaa ihmisten tarpeiden ja maksukyvyn kannalta.

Siten on päädytty siihen, että em. 30-50 tuhannen asukkaan kaupungit ketjuutetaan hoitamalla niiden välinen joukkoliikenne kiskoliikenteellä, joka on mukavin, turvallisin, nopein ja taloudellisin liikennemuoto matkaa kohden. Kaupunkien sisäinen ja lähiliikenne voidaan hoitaa busseilla ja henkilöautoilla. Mutta tärkeää: suuri osa matkoista voidaan tehdä polkupyörilla ja jalan.

Tässä tarkoitamissani kaupugeissa on omat keskustat, joihin palvelut sjoittuvat ja joissa on asuntoja myös kerrostaloissa. Reuna-alueilla lyhyen matkan päässä on omakotitaloja puutarhoineen, mutta niissä asumiskulut ylittävät lähitulevaisuudessa yli 50% kerrostaloasukkaan asumiskulut energian hinnan noustessa suuresti (oletan, että yhteiskunta ei subventoi erityisesti enrgiasyöppöä asumista).

Havaitsemme, että pääministeri Matti Vanhanen on väärässä arvostellessaan kiskoliikenteen merkitystä tämän päivän Uudellamaalla. Vanhasen Nurmijärvi täyttää erittäin huonosti ihmisten kaikkia tarpeita tyydyttävän asuinpaikan vaatimukset. Nurmijärven liikenteen kasvihuonepäästöt ovat lähes kolminkertaiset Helsinkiin verrattuna ja kokonaispäästöt puolitoistakertaiset. Tästä kirjoittaa Helsingin Sanomat (28.09 s. A10). Muistamme Matti Vanhasen syytelleen Helsinkiä korkeista päästöistä. Vanhanen on myös Nurmijärven kunnanvaltuutettu, joten äänestäjät voivat ottaa kantaa puheiden ja päätösten ristiriitaan.

Lännen naapuri Lohja palvelee jo huomattavasti paremmin, vaikka sielläkin työpaikkaomavaraisuus on liian pieni. Suuri puute on, että Lohjalta puuttuu kiskoliikenneyhteys Helsinkiin. Nurmijärven idän naapurit, Järvenpää ja Kerava ovat selvästi lähempänä ihmisystävällisen kaupungin ominaisuuksia suurelta osin kiskoliikenteen ansiosta. Näissäkin kaupungeissa on vielä petrattavaa, mutta tilanne on selvästi parempi kuin Vanhasen Nurmijärvellä.

Annan tunnustuksen Matti Vanhasen rohkeudelle väitellä kaupunkisuunnittelusta. Toivon että keskustelun paineesta nykyhallitus ryhtyy todella kehittämään myös Suomen ainoaa metropolia