Ylen vaalikeskustelussa Vanhanen ja Katainen harhauttivat

Olen ehdolla Espoossa numerolla 593.

Vaalikampanjan loppukiri on käynnissä. MTV:n ja Ylen vaalikeskusteluilla on oma vaikutuksensa horjuviin äänestäjiin. MTV:n keskustelu karkoitti äänestäjiä, Ylen keskustelussa äänestäjiä harhautettiin kuntien valtiontukiasiassa. Ohjelmarakenteen vuoksi Urpilaiselle ei annettu riittävästi aikaa väärien lukujen korjaamiseen. Lue myös talousblogiani, jossa kirjoitan maailmantalouden vaikutuksista mm. kuntatalouteen. Tässä mietteitäni Ylen vaalikeskustelusta.

Ylen vaalikeskutelussa Vanhanen ja Katainen pääsivät harhauttamaan

Ylen vaalikeskustelu torstaina 23.10. oli äänestäjän kannalta selvästi parempi kuin edellisen illan MTV:n vaalikeskustelu. Ylen keskustelussa ei huudettu ja puhuttu päälle, vaikka siinäkin puheenvuoroja otettiin ilman myöntämistä. Tämän johdosta Cronberg ja Wallin eivät montaakaan minuuttia puhuneet.

Asiasiällöltään Ylen ohjelma antoi tietoa äänestäjille. Keskustelussa nousi esiin kuntien talous. Minua häiritsi ja vaivasi se, että Vanhanen ja Katainen saivat moneen kertaan esittää virheellisen väitteen valtion muka ”historiallisesta” tuesta kunnille. Kuntaliiton luvut ovat aivan toisenlaiset, jopa niin, että Vanhasen ja Kataisen puheenvuorot asiasta olivat muunnettua totuutta.

Valtion rahansiirrot kunnille on aivan eri asia kuin valtion tuki kunnille. Vielä on kolmas käsite, valtion tuen lisääminen kunnille. Valtion tukeen tulevat inflaatiokorotukset eivät paranna kuntien palveluja. Aiemmilta vuosilta peräisin olevien tulojen maksaminen vuonna 2009 ovat rahansiirtoja joita ei pitäisi mitenkään esittää vuoden 2009 tukena. Tarkemmin asia on esitetty kuntaliiton internet-sivuilla ja toisaalta valtiovarainministeriön sivuilla, joista molemmista kriittisesti tarkastelemalla löytyy totuus.

Valtion tuki kunnille ei lisäänny lainkaan vuonna 2009, vaan hieman pienenee. Se on hirvittävä ero ”historialliseen” valtion tuen määrään, jota Vanhanen ja Katainen saivat moneen kertaan toistaa.

Kun tunnen asian, minulla oli erittäin vaikeaa kestää puppua ja huusin kotona (vain vaimo oli kuulemassa): "korjatkaa jo te muut nuo valheet, tehkää jotain näkyvää". Mutta voi, voi. Valheet jäivät elämään. Keskustan ja kokoomuksen kokonaisäänimäärä on siten osittain vääryydellä, valheella ansaittu.

Kuntien taloutta koskeva osuus Ylen ohjelmassa oli ajassa ehkä 15% ohjelman ajasta, joten paljon muitakin asioita käsiteltiin. Tämä osuus ohjelmasta oli ihan tyydyttävää.

Aina kysytään, kuka keskustelussa oli paras. Minusta median jälkipeli on usein vielä puolueellisempaa kuin itse ohjelma. Omaa suosikkia kehutaan ja muita alennetaan. Kuitenkin katselijat ovat erilaisia ja heillä ovat tosiasiassa eri keskustelijat voittajia kuin viisaalla median kommentoijalla. Tämän perusteella sanon katsojana (en talousasiantuntijana, enkä minään asiantuntijana): Urpilainen oli paras, Räsänen toinen, vasemmistoliiton Korhonen kolmas, sitten Katainen ja Vanhanen. Soini oli kuudentena ja viimeisinä olivat Cronberg ja Wallin.

MTV:n ja Ylen keskustelun perusteella on toimittajat arvosteltava puoleellisiksi tai ammattitaidottomiksi Soinin käsittelyssä. Miksi toimittajat antavat tämän ottaa pyytämättä puheenvuoroja ja päästävät hänet heittäämään tyhjiä huulia, jotka eivät liity aiheeseen eivätkä tuo mitään tietoa asiasta.

Tämän päivän tietoyhteiskunnassa vaalikeskutelut tulee jatkossa rakentaa täysin uudelleen. Punaisena lankana pitää olla äänestäjän palveleminen puolueen ja ehdokkaan valinnassa.

Sunnutaina esitän vaaliennusteeni ja kommentteja vaalikampanjasta.

Tunelmiani olen jo esittänyt aiemmassa blogikirjoituksessa.

Jarkko Rahkonen

Kuka oli paras?

Olen ehdolla Espoossa numerolla 593.


Helsingin Sanomien perässähiihtäjän blogi kysyy, kuka oli paras MTV:n vaalikeskustelussa 23.10.

Vastaan Urpilainen, mutta kiistelyn ja päällehuutelun yleisarvosana on 5 (4-10).

Tässä kommenttini (23.10.2008)

Unto Hämäläisen anlyysi MTV:n vaalikeskustelusta 23.10. on hyvä asiantuntijatasolla.Mutta tavallinen äänestäjä näki ja kuuli ohjelman vain poliitikkojen kiistelynä ja ajoittain kiihtyneenä päällepuhumisen sekamelskana. Vähän polittiikkaa seuranut äänestäjä seuraa polittisia keskusteluja entistä vähemmän. Keskustelin äänestäjien kanssa ohjelmasta päivällä Leppävaarassa ja iltapäivällä Kauklahdessa.

Olemme oppineet tuntemaan kokoomuksen juonikkaat operaatiot: "vastakkain asettelun aika on ohi"; haravatalkoot nuoret kokoomusurhot mirrit kaulassa ja harava kädessä 10 minuuttia hesan puistossa; korvat jotka kuuntelevat, mutta eivät kuule; työväen presidentti; yms.

Tätä taustaa vasten tuntuu harkitulta ja Kataiselle edulliselta sekava, metelöivä politiikkojen kiistely, jonka pitääkin karkoittaa kansa pois television ääreltä ja äänestyskopeista. Kokoomuslaisiin moisella keskustelulla ei ole vastaavaa passivoivaa vaikutusta.

Vastaan kysymykseen: Paras väittelyssä oli Urpilainen, toiseksi Räsänen, kolmanneksi Katainen, Korhonen, Vanhanen, Soini, Wallin ja sitten Cronberg. Huutelun yleisarvosana on 5 asteikolla 4-10.

Tuore Espoon Ruusu ilmestynyt nettiin

Nettiin on tullut uunituore verkkolehti Espoon Ruusu 3/2008, jonka päätoimittaja olen. Lehdessä on ajankohtaista asiaa kuntateemoista ja myös yleispolitiikkaa. Lehteen pääsee tästä. Kannattaa käydä lukemassa.

Vaalikentällä innostava ilmapiiri

Olen ehdolla Espoossa numerolla 593.

Helsingin Sanomien perässähiihtäjän blogissa keskustellaan vaalifiiliksistä. Tässä minun tunnelmani (21.10.2008):

Perässähiihtäjän tavoite 30 merkintää saavutettu. Kiitokset!
Tämän palstan lukijat ja kirjoittajat pitävät arvossa foorumia, jossa keskustellaan omilla nimillä aidosti. Uskon, että kaikki toivovat jatkoa.

Kysyt, mitkä ovat fiilikset vaalikentällä.

Olen ollut hyvin kiireinen ja toiminut aiemmin asiantuntijatehtävissä, johon ei ole sopinut ehdokkuus vaaleissa (ehdokkaana olen ensikertalainen). Olen kuitenkin jonkinverran osallistunut avustajana vaalikampanjoihin useita vuosikymmeniä.

Vastaan, että fiilikset ovat nyt erittäin iloiset ja ilmapiiri innostava. Minusta vaalikentillä on tapahtunut myönteistä kehitystä siinä, että ehdokkaita esitellään muita arvostaen. Ehdokkaat itsekin esiinytyvät omassa asiassaan muita moittimatta. Aiemmin on ollut ikäviäkin ilmiöitä. En tarkoita kovasanaista ehdokkaan arvostelua, vaan suorastaan räyhäämistä ja uhkaavaa käyttäytymistä.

Mutta nyt näissä vaaleissa toimitaan aktiivisesti, väki on liikkeellä tietoa hankkimassa ja todella ollaan iloisella mielellä.

Itse olin eilen 20.10. klo 14 Soukan suuressa eläkkeensaajien vaalitaphtumassa. Väkeä oli sali täynnä, lähes 200. Ehdokkaita oli pyydetty esittäytymään yhteensä neljä ja tilaisuus kesti kaksi tuntia. Keskusteltiin ja juotiin kahvia, kiva tunnelma.

Sanoin mm. “Olen vähän alle 70v, vielä vireä ja reipas. Silti joku sanoo, että liian vanha ukko valtuustoon. Emme hyväksy ikärasismia. Siksi eläkkeensaajien pitäisi äänestää eläkeikäisiä. Väestöosuuteensa nähden valtuustoissa ovat aliedustettuja nuoret ja eläkeikäiset.”

Kiirehdin Kauklahteen, jossa oli sosialidemokraattien perinteellinen ehdokkaiden esittäytymien äänestäjille. Keskusteltiin, jaettiin esitteitä, nautittiin demarisoppaa (herneistä) ja ehdokkaat jakoivat demariruusuja.

Myöhästyin alusta puoli tuntia Soukasta ajettuani. Onneksi minullakin oli ruusuja jaettavaksi. Rakas vaimoni Marja oli kiinnittänyt ruusuihin nimeni ja ehdokasnumeroni. Pääsin mukaan fiilikseen täysin rinnoin ja minulla riitti ruusuja kun muilta jo loppui.

Kauklahti on suuren modernin Espoon sivukylä, joita on monia samanlaisia Uudellamaalla. Kyläyhteisömme on tosin muuttumassa suureksi kaupunginosaksi. Toivomme, että kylämäinen ilmapiiri voisi säilyä.

Olen Kaukalahti seuran puheenjohtaja ja haluan vaikuttaa alueemme kehittymiseen asukkaiden toivomusten mukaan. Haluamme, että Kauklahti kehittyy väestön kasvaessakin vihreä moderni puutarhakaupunki. Tästä olemme puhuneet Kauklahdessa vuosikausia.

Nurmijärveläinen valtuutettu Matti Vanhanen ei mielestämme onnistunut oikeassa muodossa esittelemään meidän visiotamme. Puutarhakaupunki sai aiheetta lunta tupiin. Meidän visiossa haluamme, että palvelut ja työpaikat ovat lähellä, mutta välttämättä tulee olla kisko-, bussi- ja autoyhteydet eri puolille.

Vaaleissa ratkaistaan, saadaanko Espoo kammettua aktiivisen maapolitiikan toteuttajaksi. Saammeko asumisen hintaa alemmas, riittävästi vuokra-asuntoja ja eri puolille Espoota tontteja omatoimisille rakentajille. Tästä olimme täällä kaikki äänestäjät ja ehdokkaat demarisoppaa syödessä samaa mieltä. Tuli oikein hyvä mieli ehdokkaalle. Kannatti olla ehdokkaana kävi miten tahansa ilalla 26.10.

**

Kuvassa tyyni Saunalahti.

Onko SDP keskustapuolue

Olen ehdolla Espoossa numerolla 593.

Lue myös, onko SDP keskustapuolue.

"http://jarkkorahkosenblogi.blogspot.com

Vaalikoneita pitää osata käyttää apuna

Olen ehdolla Espoossa numerolla 593.

Helsingin Sanomien kuntablogissa keskustellaan vaalikoneista ja niiden eduista ja vaaroista. Kirjoituksessa toivon, että pitäisi saada tietää miten vaaliehdokkaat aikovat lupauksensa toteuttaa tai rahoittaa. Esimerkkinä Timo Soini - katteettomien lupausten mies, mutta median kehuma.

Tässä kommenttini (19.10.2008):

Mielenkiintoista on seurata mitä ja miten toimittajat kommentoivat tai mainostavat vain joidenkin ehdokkaiden vastauksia ja perusteluja vaalikoneisiin.

Vaalikoneiden kysymykset ja erityisesti tarjotut vastausvaihtoehdot ovat usein huonosti harkittuja ja muotuoiltuja. Tämän vuoksi mahdollisuus esittää perusteluja on tärkeä väylä selventää omaa kantaa, kun vastaus valittuun vaihtoehtoon johtaisi vikaan.

Esimekki 1:
Täällä Päivi Punkka johdattelee, että Espoon kaupunginteatteriin tarvittava 6 milj euroa kaupungin rahaa vuodessa on paljon. Toivon, että hän lukisi teatterin Ablogia, jossa perustellen esitän, että 3 miljoonaa euroa vuodessa riittää tietyin tarkennuksin. Myös siellä on vertailutietoja mm. Ouluun, jossa on asukkaita noin puolet Espoosta ja silti kulttuuriharrastusta niin paljon, että teatterin vuotuisesta 6 miljoonasta ei nosteta kiistaa. Eivät lehdetkään yritä nostaa kiistaa.

Toinen esimerkki ruuhkamaksuista:
Minusta olisi tullut äänestäjille selvittää Tukholman nyt lakisääteistä ruuhkamaksua, joka on suuruudeltaan kohtuullinen ja myös autoilijoita tyydyttävä nyt. Ennen käytännön kokemuksia vastustajia oli Tukholmassakin paljon, mutta nyt kun hyvät seuraukset ovat näkyvissä, vastustajia on vähän. Tästä lisää vastaukseni perusteluissa.

Vaalikoneet voisivat olla nykyistä parempi apu äänestäjille ehdokkaiden kantojen esittelemiseksi. Uskon että ne paranevatkin ajan myötä. Tätä tukee se, että nyt vaalikonekysymykset ovat kehittyneet viime kerrasta.

Lopuksi myönteistä on, että media ja Helsingin Sanomat myös opastaa käyttämään vaalikoneita valinnan tukena, jotta tuloslistaa ei pidetä ainoana totuutena.
Erityisesti äänestäjien pitäisi saada tietää, miten vaaliehdokas aikoo lupauksensa toteuttaa ja rahoittaa. Tunteeko ehdokas edes, miten talousarviossa päädytään eritarkoituksiin osoitettaviin summiin ja miten talousarvion kaikki menot katetaan tuloilla.

Varsinkin Timo Soini ja hänen joukkonsa antaa katteettomia lupauksia eikä edes media kysy perään.