perjantai 12. maaliskuuta 2021

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe

Tämän juhlapuheen pidin kun juhlavieraana minulta kysyttiin voitko pitää itsenäisyyspäiväpuheen koska alunperin sovittu puheeenpitäjä kansanedustaja NN ilmoitti yllättäen esteen.. Suostuin ja lauluesityksen aikana mietin puheeni pääkohdat ja puhessa niiden sisällöt jotka hyvin tunsin.Todistajanani on paikalla ollut järjestävän yhdistyksen jäsen Matti Viitasalo. 
Hyvät itsenäisyyden juhlijat, hyvät juhlavieraat!
Itsenäisyyspäivän 06.12.2014 juhla
Meritorin koululla Kivenlahdessa Espoossa klo 12-
juhlapuhe Jarkko Rahkonen, Espoon Wanhojen Toverien puheenjohtaja 01.1.2015-
Minulla on ilo olla taas täällä Espoonlahden sosialidemokrattien järjestämässä itsenäisyyspäivän juhlassa kuten on ollut yli kymmnenen kertaa peräkkäin tätä ennen. On arvokasta että tämä perinteelliseksi tullut paikallinen juhla järjestetään – se osoittaa itsenäisyytemme arvostusta täällä.
Viime aikoina on ollut useita Talvisodan syttymisen 75-vuotistapahtumia. Täällä keskuudessamme on useita jotka omakohtaisesti muistavat miten suuri naapurivaltio hyökkäsi rajan yli pieneen Suomeen. Tuolloin kansainvälinen lehdistö piti selviönä Suomen häviötä. Toisin kävi, Suomea ei vallattu, suunnitellut voitonjuhlat Helsingissä jäivät pitämättä. Suomen kansan puolustustahto, kaikkien voimiemme yhdistäminen selittää tuloksen. Kuvaava on että tuolloin ammatillinen työntekijäjärjestö ja työnantajien järjestö solmivat yhteistyösopimuksen, ns Tammikuun kihlauksen joka yhdisti voimat tuolloin ja jatkossakin. Suomen miehet rintamalla ja naiset kotirintamalla yhdistivät voimansa ja maamme säilyi valloittamatta. Viimeaikaiset talvisodan 75-vuotistapahtumat ovat tehneet tutuksi tämän puolustustahdon nuorimmillekin sukupolville ja yhdistävät nyt kansakuntaamme tämän päivän itsenäisyyden arvostamiseen.
Talvisodan jälkeen seuraavana vuoden 1941 kesällä alkoi ns. jatkosota joka jatkui välirauhaan syyskuussa 1944 ja aikanaan Pariisin rauhansopimukseen. Suomea ei vallattu, mutta jouduimme tekemään raskaan rauhansopimuksen: osa maastamme luvutettiin ja siirtoväki asutettiin muualle Suomeen. Maksettiin raskaat sotakorvaukset. Koko kansakunnan yhteisin ponnistuksin selvittiin, itsenäisyys säilyi ja vahvistui. Rakensimme yhdessä 1960-, 1970- ja 1980 luvuilla hyvinvointivaltion joka tuottaa palveluja ja turvallisuutta kaikille suomalaisille: ikääntyville, työikäisille, nuorille ja lapsille. Puutteitakin vielä on, muuta niitä korjataan voimavarojemme mukaan.
Suomalaisen kansakunnan yhteistyön menestyksiä on aihetta tuoda esiin näin kaikissa itsenäisyysjuhlissa. Täällä sosialidemokraattiien järjestämässä kaikille avoimessa itsenäisyysjuhlassa on syytä korostaa, että kaikissa em. vaiheissa ammttiyhdistysliikkeen ja sosialidemokrattien panos on ollut ratkaiseva. Kaikkien suomalaisten kyky yhteistyöhön on itsenäisyytemme voima. Tähän yhteistyöhön kannustaa edelleen ankarat yhteiset kokemuksemme itsenäisyytemme puolustamisessa.
Euroopan kansojen myönteiset tapahtumat 1990-luvulla loivat uskoa uuteen rauhallisen kehityksen aikakauteen. Toiset on nyt näkymät. Viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa ja muualla ovat kansainvälisessä keskustelussa antaneet aihetta huolestuttaviin näkemyksiin. Suomessa tämä on synnyttänyt monenlaista keskustelua huolestunutta ja uudella vaaratilanteella pelotteluakin. Haluan vastata tähän keskusteluun tosiasioilla joita päivitän käymällä vuosittain valtakunnallisten maanpuolustuskurssien tilaisuuksissa.
Viittaan myös puolustusvoimien entisen komentajan kenraali Gustav Hägglundin kesällä julkaistuun kirjaan. Hän uskoo Suomen selviytyvän nyt ja minä uskon myös.
Tässä voin tuoda esiin vain muutaman vakuuttavan tosiasian.. Suomen maanpuolustustahto on edelleen vahva ja siinä kansakuntamme on edelleen yhtenäinen. Turvallisuuspolitiikastamme päätetään eduskunnassa yksimielisesti. Maan ulkopoliittinen johto osoittaa kannanotoillaan tuntevansa tilanteen vaatimukset.
Useista Euroopan maista poiketen meillä on edelleen yleinen asevelvollisuus. Tämän ansiosta meillä on koulutettu reservi – kolme sataa tuhatta henkilöä ja päätettyjen muutosten jälkeenkin 230 tuhannen reservi. Tämä on Euroopan kolmanneksi suurin koulutettu joukko. Mannpuolustustahto on edelleen korkea ja kansakunta siinä yhtenäinen. Korostan myös valtakunnallisten maanpuolustuskurssien merkitystä kaikkien suomalaisten johtotehtävissä olevien kouluttamista yhtenäisellä ohjelmalla turvallisuuspolitiikkamme tehäviin ja valmiuden ylläpitoon. Viime aikoina olen perehtynyt maamme kyberturvallisuuden kehittämiseen. Tämä tarkoitaa sitä, että maamme on valmistautunut elintärkeän tietoverkkomme varmistamiseen kaikissa olosuhteissa. Tässä Suomi on eräs johtavista maista.
Uskon, että Suomi selviytyy edelleen kun muistamme edellä mainitut yhtenäiset kokemuksemme maanpuolustustyössä ja itsenäisyyden turvaamisessa. Koko kansakunnan yhteistyöllä me onnistumme.
Toivotan kaikille hyvää itsenäisyyspäivän jatkoa

Ei kommentteja: