tiistai 14. lokakuuta 2008

Opetuksen tulokseen vaikuttaa koko henkilöstö


Olen ehdolla Espoossa numerolla 593.

Perässähiihtäjä kysyy blogissaan, onko opetusryhmän koolla merkitystä.
Opetusryhmien koko on eräs mittari opettajien ja opetuksen panosta määriteltäessä. Kirjoituksessani korostan, että em. mittari ei sovellu mittamaan opetuksen tulosta; tehoa. Opetuksen ja kasvatuksen kannalta tarvitaan eri tilanteissa niihin soveltuvaa opetusryhmän kokoa ja vaikuttavuusmittaria, jotta saavutettua opetuksen ja kasvatuksen (yhteisöllisyyden) tulosta voitaisiin mitata ja arvioida.


Tässä tekstini (14.10.2008):

Perässähiihtäjä otti esiin tärkeän kysymyksen kouluissa: opetusyhmien koon. Yritän pelkistää ongelman.

a) Ryhmäkokoa käytetään opetustyön voimavarojen mittarina koulu- tai kuntatasolla. Tähän ei pidä sekoittaa yksittäisen opetus- tai kasvatustilanteen vaatimaa edullisinta ryhmäkokoa.

b) Aivan toinen ryhmäkoko-käsite on, kun mitataan opetustyön tuloksellisuutta erilaisten ryhmien kohdalla. Erilaisuus voi olla oppilaiden erilaisuutta: eri ikäluokka tai aiempi koulutus (maahanmuuttaja). Erilaisuus voi olla oppiaine, opetusmetodi ja opettajan erityistaidot.

c) Koulun tehtävänä on sekä opetus että kasvatus, jolloin koulutuksen vaikuttavuutta (=haluttu tulos oppilaassa ja koko oppilasjoukossa) mitattaessa suhteessa panoksiin pitää tarkastella opettajien panoksien lisäksi muutakin. On katsottava myös kouluavustajien, koulutereydenhoidon, koulupsykologien, koulukuraattoreiden, kouluruokailun, kerhotoiminnan, liikunnan ja koulun perinteen “me norssilaiset” panoksia ja verrattava niitä oppilaan ja oppilasjoukon tiedollisessa ja yhteisöllisessä kasvussa tapahtuvaan kehitykseen mitattuna valitulla vaikuttavuusmittarilla.

Hyvä Unto, vastaukseni on, että opetusryhmän koolla on merkitystä, mutta ryhmäkokoa on tarkasteltava opetusaineen, opetustilanteen ja opetusmetodin, opetus- ja kasvatustehtävän, opettajien ja muun tukihenkilstön panoksena vaikuttavuudella mitattuna. Vaikuttavuus on yhtäkuin oppilaan ja koko oppilasjoukon tiedollisten ja kasvatuksellisten ennalta asetettujen tulosten saavuttamisen aste.

Hyvät lukijat, älkäämme sekoittako edelliseen opetus- ja kasvatuspanoksen mittarina käytettävää koulu- tai kuntakohtaista keskimääräinen opetusryhmäkoko -käsitettä jota on siis käytetty panoksen mittarina. Ei tulosten mittarina. Tämä opetusryhmäkoko -mittari voitaisiin korvata osuvammilla vaikuttavuusmittareilla ja siirtää koko keskustelu panoksista ja tuloksista opetuksesta ja kasvatuksesta ymmärtäville - pois meiltä kouluviisailta. Kouluviisas on jokainen koulua käynyt, joka "tietää" miten ennen yli 40 oppilaan luokassa jotkut kivasti oppivat, vaikka siellä myös nukuttiin ja haaveiltiin opettajan häiritsemättä.


**

Kuvassa musiikkileikkikoululaisia muutaman vuosikymmenen takaa.

Ei kommentteja: