Olen ehdolla Espoossa numerolla 593.
Helsingin Sanomien kuntavaalit2008 blogissa kysytään budjettikurin perään. Vastaan kysymykseen oman kokemukseni pohjalta, jota on kertynyt liikevaihdoltaan miljardiluokan yrityksen budjettipäällikön tehtävistä sekä liikenneministeriön ja valtiovarainministeriön johtoryhmistä.
Kommenttini on tässä:
Äänestäjä kiittää laadukkaista palveluista
Viisas äänestäjä tietää, että budjettitasapaino voidaan saavuttaa Espoossa, Vantaalla, Helsingissä ja yleensä tuhansilla eri tavoilla. Budjetin tekeminen on aina eri menokohteiden keskinäistä sovittelua ja samalla voidaan budjetin tasapaino toteuttaa monella vaihtoehtoisella tavalla.
Budjetista päättäjän pitäisi lisäksi tietää, että myös tulopuolella on useita vaihtoehtoja joilla saadaan kate menoille. Tuloverot voidaan arvioida myös alakanttiin, kuten Espoossa, jotta valtuuteut joutuvat sopeuttaman menot lopullisia tuloja alemmalle tasolle. Kiinteistöveron perusteista valtuusto voi itse päättää, samoinkuin palveluiden maksuista ja näissä on useita vaihtoehtoja päätettävissä.
Budjetista päättäjän pitäisi myös tietää, että investoinnit, jotka tehdään vuosiksi jopa vuosikymmeniksi palveluja tuottamaan, voidaan vuosikatteen ohella rahoittaa lainarahalla. Tällöin lainan lyhennys tulee investoinnista tulevaisuudessa hyötyvien veronmaksajien veroista maksettavaksi.
Huomaamme, että budjettikurin tulosta voidaan arvostella monessa yksityiskohdassa ja silti olla sitä mieltä, että menot pitää kattaa tuloilla tietyjen vuosien aikana.
Lopuksi voin sanoa miljardien suuruisia budjetteja sovitelleena budjettipäällikkönä, että tulokseen tyytyväisten joukko on sitä suurempi mitä ammattitaitoisempia budjetin tekijät ovat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti